Commodore Amiga 1000 1985 - 1987
Amigasta piti tulla kaikkien aikojen paras pelikone. Alunperin idean keksi pieni yhdysvaltalainen tietokoneyritys 80-luvun alkuvuosina. Commodore kuuli ideasta, osti koko yrityksen ja alkoi kehitellä [kuusnelosen] seuraajaa. [tarkempi Amiga historia] Rakenteellisesti Amiga oli edistyksellinen kone julkaisuvuonnaan 1985: 16/32-bittinen keskusprosessori aikana, jolloin PC-puolen kovin rauta oli 8 MHz AT-tasoinen kone (hinta n. 30.000,-). Lisäksi Amigaan lisättiin kolme apuprosessoria: Paula (ääni, I/O), Denise (grafiikka) ja Agnus (animaatio, DMA) jotka pystyivät hoitamaan graafista moniajokäyttöjärjestelmää. Nämä ratkaisut nostivat hinnan vain liian korkealle silloisia kotimarkkinoita ajatellen. Kaksi vuotta myöhemmin Commodore paikkaili tilannetta edullisemmalla [Amiga 500] kotimallilla ja raskaampaan käyttöön tarkoitetulla [Amiga 2000] mallilla. Tämä malli ei oikein sopinut kumpaankaan tarkoitukseen, mutta se loi hyvää pohjaa tulevaisuudelle. Vieläkin Amiga pystyi yllättämään ideoillaan. En ollut aikaisemmin käyttänyt Amigaa ja olen päässyt opettelemaan kaiken alusta alkaen. Jo koneen käynnistäminen on operaatio sinänsä; ensin virta päälle ja pientä odottelua, sitten kuvaruudulla olevan kuvan mukaisesti laitetaan Kickstart-levyke asemaan, jolta luetaan koneen ROM-muistin sisältö. Tämän jälkeen annetaan joko Workbench-levyke tai sitten jokin peli- tai hyötylevyke, jolta varsinainen ohjelmisto luetaan. Mutta homma toimii ja ainakin isolla televisiolla ja Dolby Surround -laitteistolla tästä lähtee ihan kohtalaisia elämyksiä. Workbench-käyttöliittymässä on hieman erilainen logiikka Windowsiin verrattuna; ensin valitaan joku ikoni vasemmalla näppäimellä ja oikealla näppäimellä käytetään kuvaruudun yläreunassa olevia valikoita. Hiiri on hieman kulmikas mutta täysin käyttökelpoinen ja näppäimistössä on erinomainen tuntuma. Levykeasemat ovat älykkäitä, ne tietävät koko ajan mikä levyke on asemassa ja jos levyke vaihdetaan, sen tiedot luetaan automaattisesti. Ohjelmat pyytävätkin haluamaansa levykettä määritelmällä: "Put disk X in any drive" ja osaavat hyödyntää sitä ilman näppäimen painallusta. Miksei tätä voi olla PC:ssä? Ulkoisia levykeasemia voi olla kolme ja ainoastaan koneen lataus on tehtävä sisäiseltä asemalta. Sen jälkeen ei ole merkitystä, mitä asemaa käyttää. Ja mikä parasta, aseman saa lukemaan ohjelmallisesti PC:n 720 kB DD-levykkeitä. (Amiga = espanjaa, naispuolinen ystävä, ystävätär)
[A1000:n alkuperäiset tekniset tiedot] [A1000 rautasivuilla] Seuraavat mallit [A500] ja [A2000] © Niila T Rautanen 2001 [Takaisin] |