Commodore C-64
Tässä on kone, josta varmaan jokaisella vanhalla harrastajalla on vankkumaton mielipide. Olihan 64 ilmestyessään melkoinen paketti verrattuna muihin sen aikaisiin koneisiin. Mikään osa-alue ei varsinaisesti ollut huono, vaan kokonaisuus ratkaisi. Alkuaikoina oli rankasti ylihinnoiteltu, mutta kun alkoi yleistyä, hinnat tippuivat rajusti. Synnytti aikoinaan melkoisia konesotia alan lehtien palstoilla, kun muut koneiden omistajat purnasivat, että miksi aina Commodore 64:ää eikä Spectrumia / Spectravideota ym. Ainahan oli olemassa parempia koneita, mutta kun kuusnepa oli melkein kaikilla, niin se on (kopioitujen pelien) määrä mikä jyllää pienemmät alleen. Tuntuu siltä että C-64 ei kuole koskaan. Internetin myötä vanhojen kuusnelosten uskollisin käyttäjäkunta on herätetty taas henkiin. Katso vaikka [linkkisivulta]. Ennen kun sain suurella vaivalla kerättyä yli 600 erilaista peliä, nyt pystyn imuroimaan saman määrän alle puolessa tunnissa. Niin ne ajat muuttuvat. Kaikkein paras 64:een liittyvä softa PC:lle on gamebase64, siinä on hyvä tietokanta kuusnelosen peleistä ja musiikeista. Haluamasi pelin voit käynnistää suoraan emulaattoriin tai kuunnella musiikkeja omalla soitto-ohjelmalla. Tietokantaa voit myös vapaasti muokata ja täydentää. Keräsin kuusneloseni ympärille melkoisen tavara-arsenaalin; oli kasettiasema, kaksi levyasemaa, kirjoitin, pelejä, joystickejä, softaa, moduuleita, kirjoja ja lehtiä useita kiloja. Luovuin valitettavasti kaikesta tästä kertaryminällä kun siirryin PC-aikakaudelle, kohtalaiseen kolmen tonnin pakettihintaan. Tosin PC:ltä meni vielä kymmenisen vuotta saavuttaa edes kuusnelosen tasoiset pelit. Teknisesti nykyiset PC:n pelit hakkaavat kuusnelosen vastaavat mennen tullen, mutta idealtaan ja toteutukseltaan suhteessa käytettävään laitteistoon kuusnelonen on edelleen ehdoton ykkönen. Pelikoneiden aatelia!
Vuonna 1986 julkaistiin C-128 kanssa toisen sukupolven kuusnelonen joka pakattiin samantyyliseen litteään vaaleanharmaaseen koteloon. Näppäimistönkin väri muuttui nykyaikaisen vaaleaksi. Ensimmäisissä mallisarjoissa näppäimistön grafiikkamerkit olivat leipälaatikon tapaan kuvattuna näppäimien etupinnalla. Myöhemmissä malleissa grafiikkamerkit siirrettiin näppäimistön yläpinnalle, mikä tekee näppäimistöstä sekavamman näköisen.
Vanhimmissa mallisarjoissa kotelon sisältä löytyvä emolevy oli samanlainen leipälaatikkomallisen kanssa. Uudempiin malleihin suunniteltiin kokonaan uusi, kooltaan vain puolet alkuperäisestä oleva emolevy ja huomattavasti vähemmillä komponenteilla. SID-äänipiiri vaihtui myös 8580-malliseksi, mikä aiheuttaa korvinkuultavan eron vanhoihin legendaarisiin biiseihin. Näitä uudella emolevyllä ja MOS 8500 prosessorilla varustettuja malleja kutsutaan myös epävirallisella C-64-II nimellä.
Vuonna 1987 julkaistiin vielä kolmannen sukupolven kuusnelonen, eli G-malli. Se sisältää uusimman version emolevystä jonka prosessorina on MOS 8500. Tämä aiheuttaa joitakin yhteensopimattomuuksia. Kotelo on vanha tuttu leipälaatikko vaaleanharmaana ja näppäimistö on peräisin uudemmasta mallista. Näitä malleja ei enää tuotu kaikkialle, koska kasibittisten taru alkoi olla lopullaan. Näitä myytiin yleensä jonkinlaisen pelipaketin kanssa. Viereinen kone ei ole aito G, vaan se on syntynyt romulaatikosta löytyneistä varaosista. Emolevyt, kotelot ja näppäimistöt ovat keskenään yhteensopivia, ainoastaan virtaledin johdot ovat erimittaisia. Varokaa korkealla hinnalla myytäviä "harvinaisia" ja erikoisen näköisiä malleja, ne saattavat olla väärennettyjä. :-) Parasta tarkistaa pohjan tyyppikilpi ennen maksamista. Toinen erikoinen väriyhdistelmä on ainoastaan Saksassa myyty "Aldi", joka on yhdistelmä ruskeata leipälaatikkoa ja vaaleita näppäimiä. Vuonna 1987 kuusnelosesta tehtiin myös pelikonsolimalli C-64GS (Game System), joka on yksinkertaisesti normaali kuusnelosen emolevy pakattuna pelikonsolimaiseen koteloon ilman näppäimistöä. Koneen moduuliportti on käännetty ylöspäin ja levykeasema / kirjoitinportti on poistettu. Kasettiasema ja käyttäjän portti ovat olemassa, mutta ainoastaan kotelon sisällä. Tämä laite oli tarkoitettu ainoastaan moduulipelien pelaamiseen. Kaikki normaalit ohjelmat toimivat tässäkin koneessa, mutta niiden täytyi ottaa huomioon näppäimistön puuttuminen. Ei menestynyt enää kaupallisesti, joten suurin osa myymättömien yksilöiden emolevyistä hyödynnettiin oikeiden kuusnelosten raaka-aineina. Konsolikuusnelosta tuotiin Suomeen vuonna 1991 jolloin sen hinta oli 1.195,- [C64 rautasivuilla] [C-64 musiikkia] [C-64 skandiversio] [C-64 esitteitä] Kannettava versio [SX-64] © Niila T Rautanen 2006 [Takaisin] |