NT Rautanen Tietokonesivut: Commodore VIC-20

- koko perheen tietokone

Commodore VIC-20

1981 - 1984

Prosessori	MOS 6502, 1.01 MHz
Ohjelmointikieli	Commodore-Basic, Assembler, konekieli sekä moduulina Forth
Muistikapasiteetti	RAM 5 kB (3.5 kB käyttäjän vapaasti ohjelmoitavissa) - laajennettavissa 32 kB ROM 20 kB - laajennettavissa 24 kB
Näyttö	20 merkkiä/rivi, 23 riviä. Monitorina TV, yhdyskaapeli antenni- tai videoliitäntään.
Näppäimistö	Isot kirjoituskonenäppäimet, 64 ASCII-merkkiä, graafiset merkit, isot ja pienet kirjaimet, 8 ohjelmoitavaa funktiota 4 kaksoistoimintanäppäimen avulla.
Värit	16 näytölle, 8 merkeille ja näytönrajaukselle. Ohjelmoitavat perusvärit: musta, valkoinen, punainen, sininen, sinivihreä, vihreä, keltainen ja purppura.
Ääni	Musiikille 3 äänigeneraattoria - kukin 3 oktaavia sekä yksi kohinageneraattori.
Moduulit	Muistinlaajennusmoduulit: 3, 8 ja 16 kB. Superlaajennusmoduuli: tarkkuusgrafiikka, piirtokomennot, esiohjelmoidut funktionäppäimet, musiikkikomennot ja 3 kB lisä-RAM. Ohjelmoijan apu: 14 uutta Basic-käskyä, vapaasti ohjelmoitavat funktionäppäimet ja "Toolkit-komennot". Liitäntämoduulit: IEEE-488 ja RS-232C
Mitat	400 x 210 x 70 mm
Paino	n. 1.8 kg
Hinnasto Prosessori-lehdessä 4/1982
VIC20 Mikrotietokone	2.590,-	sisältää verkkolaitteen ja RF-modulaattorin televisioon liittämistä varten
RS-232 liitäntä	350,-	Commodore VIC-1011A
Kasettinauhuri	690,-	Commodore VC-1530 Datassette Model C2N
Kirjoitin	2.950,-	Commodore VC-1515 pistematriisikirjoitin, 5x7 pistettä, 30 merkkiä/sek, traktoriveto
Levy-yksikkö	4.300,-	Commodore VC-1540 minikalvolevyasema (170 kB)
Tarkkuusgrafiikka	350,-	superlaajennusmoduuli 176 x 158 resoluutiolla
IEEE-488 liitäntä	650,-	rankkaan ammattikäyttöön
Laajennusyksikkö	1.370,-	kolmelle samanaikaiselle laajennusmoduulille
Muistinlaajennukset	295 - 795,-	3, 8 ja 16 kB (Commodoren omat, muilta valmistajilta 24 kB - 64 kB)
Ohjelmat	169 - 225,-	pelit ja hyötyohjelmat
Pelikahva	70,-	"neliasentoinen pelikahva" eli joystick
Peliruuvit	109,- pari	"yksinkertainen kierrettävä peliruuvi" eli paddle

Ensimmäinen ohjelmani VIC-20 käyttäjän opaskirjan sivulta 2 naputeltuna. Jos joku ei tiedä mitä tuo ohjelma tekee niin hävetköön!

Kone on ostettu 13.10.1982 Akateemisesta kirjakaupasta, mukana kaksi moduulipeliä:

Laitettiin kiinni kodin 18 tuumaiseen väritelkkariin, kokeiltiin ja ihmeteltiin. Ja tulihan noita pelejäkin testattua muutaman kerran. :-)

Lopulta 19.11.1982 ostettiin vihdoin kasettiasema, jotta päästiin tallettamaan ohjelmia. Tähän asti oli vain naputeltu, sammutettu virta ja naputeltu uudestaan. Nyt ei enää tarvinnut, vaan itse tehdyt hengentuotokset sai tallennettua ja mikä parasta, myös ladattua. Kyllä tekniikka oli sitten ihmeellistä. Tämän oheislaitteen myötä tuli opeteltua myös takuun merkitys. Kasettiasema hajosi ensimmäisen kerran 24.1.1983, toisen kerran 18.2.1983 ja kolmannen kerran 2.3.1983 jolloin moottori todettiin vialliseksi ja vaihdettiin. Laite käväisi maahantuojalla Vaasassa kolme kertaa ennen kuin tuli kuntoon, mutta on vielä tänäkin päivänä edelleen toimintakuntoinen. Myöhemmin tämä nauhurimalli korvattiin VIC-1530 tyypillä.

Vähitellen alkoi erilaisten moduulien ja kasettien kerääminen aina kun niitä jostain sattui löytämään. Vuonna 1984 VIC:iin hankittiin 32 kB muistimoduuli (650,-) ja puhesyntetisaattorin rakennussarja (250,-) CPU-Shop nimisestä liikkeestä Pietarsaaresta. Loppuvuodesta 1984 tilasin pelejä jo suoraan Englannista. Pelit maksoivat 7.95£ kappale ja 2£ postituskulujen päälle tuli vielä 35,- tullimaksuja ja nippu tullauspapereita.

Saksasta haettiin vuonna 1984 kalvolevyasema [VC-1541]. Se löytyi sattumalta frankfurtilaisen elektroniikkaliikkeen ikkunasta käytettynä 600 DEM hintaan ja mukaan tuli jopa pari levykettäkin. Silloin levykkeet maksoivat Suomessa melkein 30,- kappaleelta. Lentoaseman läpivalaisussa vähän ihmeteltiin laitetta ja sitä piti oikein esitellä ennen kuin päästivät läpi. Eivät raukat ennen olleet nähneet levyasemaa!

Jenkeistä ostettiin paikallisesta tavaratalosta hyötyohjelmapaketti, joka sisälsi kuusi kasettia ja seuraavat ohjelmat: [Home Inventory], [Expense Calendar], [Loan / Mortgage Calculator], [VIC Typewriter], [Personal Finance I] ja [Personal Finance II]. Ai VIC:stä ei muka olisi hyötykoneeksi. Nämä olivat pieniä ja näppäriä softanpätkiä eikä mitään kalliita mammuttiohjelmia, mitä Suomessa yritettiin VIC:iin silloin tarjota. Tosin nämäkään kaikki eivät toimineet perusmuistilla, vaan vaativat vähintään 3 kB lisämuistimoduulia.

Jossain vaiheessa aloin rakentelemaan myöskin kaikenlaisia eksoottisia sovelluksia. Yksi oli kulunvalvonta: Mikrokytkin vain eteisen ovenkarmiin ja pitkillä piuhoilla VIC:in peliportista sisään. Pieni ohjelmanpätkä, joka keräsi oven aukaisut ja sulkemiset kellonajoilla varustettuna talteen. Erittäin käytännöllinen kun haluaa tietää, koska joku tulee kotiin. Ja jos VIC:in olisi vielä vienyt eteiseen, olisi sisääntulija voinut kirjoittaa sillä oman nimensä, niin olisi tiedetty kuka tulee kotiin. Perheenjäsenillä olisi tietysti ollut omat vakiofunktionäppäimet, niin sisäänkirjoittautumiseen ei olisi mennyt liikaa aikaa. Tämä jäi vaan jostakin syystä tekemättä...

Liitännät takapaneelissa: käyttäjän portti, kasettiasema, näyttö, levyasema/kirjoitin ja ritilän alla laajennusportti moduuleille. Oikealla virtaliitin, kytkin ja peliohjainportti. Keskusmuisti sijaitsee emolevyllä vasemmassa alanurkassa 10 piirillä. Prosessori on sinitäpläinen keskellä alhaalla. Huomaa myös jänniteyksikön vaatimat jäähdytysrivat ja virtajohdot käyttäjän portille. Tämänlaisia taideteoksia ei enää tehdä!

Vasemmalla puolella piirikortin alla sijaitsee verkkomuuntaja ja oikealla itse levykeasema. Tätä laitetta kutsuttiin myös leivänpaahtimeksi sen lämmittävän vaikutuksen takia. Talvella ei huoneessa muuta lämmitystä tarvittukaan kuin 1541. Asema on täysin itsenäinen yksikkö omalla 6502 prosessorillaan, 2kB RAM ja 16kB ROM muistillaan. Enemmän prosessoritehoa kuin VIC:ssä! Tosin Commodoren levykeasemaa hitaampi maailmassa on ainoastaan Commodoren kasettiasema, kun kustannuksien kurissa pitämiseksi liikennöinti hoidettiin yhtä johtoa pitkin sarjaliikenteellä 400 tavun sekuntinopeudella.

Tämä asema kesti hyvin VICin kanssa, myöhemmässä C-64 vaiheessa se alkoi oikuttelemaan ja sitä käytettiin useamman kerran huollossa. Vanhat Commodore käyttäjät muistavat, että näissä malleissa oli levykkeen ulommaista nollauraa varten mekaaninen stoppari. Aina levykettä formatoitaessa tai levyvirheen sattuessa mekanismi hakkasi tätä stopparia vasten kovan pärinän säestämänä. Lopulta piti antaa periksi ja ostaa uusi asema. Paketoin tämän toimintakuntoisena laatikkoonsa ja kun kerran olisin halunnut käyttää sitä, se ei enää suostunut yhteistyöhön! Sittemmin kun VIC:istä hajosi toinen 6522 VIA piireistä, löysin varaosan tästä asemasta. Näin levyasemalla korjataan tietokone!

Olen kuitenkin kaikenkaikkiaan tyytyväinen VIC laitteistooni. Oheislaitteita ja ohjelmistoa oli aina saatavilla, alkuvaiheessa tosin kiskurihinnoilla, loppuvaiheessa ei enää kiinnostanut kun maahantuoja möi varastoa pois pilkkahinnalla. Onneksi en mennyt myymään tätä laitteistoa aikanaan pois. Yhdestä konekielimonitorimodulista olen luopunut, kaikki muu on vielä tallella ja pysyy.