Esittely: Atari ST

 

Atari ST STm STf STfm STe
CPU Motorola MC68000 @ 8 MHz
Apu-
prosessorit
Shifter (grafiikka) +Blitter (grafiikka), National LMC 1992 (ääni)
Muisti 512kb 1mb 512kb/1mb 512kb-4mb
Liitännät moduuli, joystick,
hiiri, RS232 (19.2 kbps), centronics, MIDI in, MIDI out/thru, ulkoinen levyasema, ACSI, näyttö (ST mono/ST color)
+2x analoginen joystick, ääni ulos
Näppäimistö
94 näppäintä (help, undo, F1-F10)        
Massa-muisti 3.5" levyke (360 tai 720kt MS-DOS formaatti), ACSI, moduuli (128 kt) 3.5" levyke (720kt MS-DOS formaatti), ACSI, moduuli (128 kt)
Käyttö-
järjestelmä
TOS
0.98

GEM
TOS
1.00
GEM
TOS
1.2
GEM
TOS
1.2/1.4
GEM
TOS
1.6/1.62
GEM
Grafiikka
(väriä
yhtäaikaa)
paletti 512 väriä,
320x200 (16), 640x200 (4), 640x400 (m/v)
+paletti 4096 väriä
Ääni Yamaha YM 2149, 3 kanavaa+kohina, 8-bit mono.        +National LMC 1992 DMA ohjattu 8-bit stereoääni. 4 kanavaa, DAC, 6/12.5/25/50 kHz. 10-portainen basson, diskantin, äänenvoimakkuuden ja -tasapainon säätö.
Hinta uutena 1986
8950mk

1504e  
1987
5200mk
874e
1987
4980mk
837e
1989
3990mk
671e

1990
4480mk
753e

Atarin ensimmäinen julkaisupäivän nähnyt 16-bittin tietokone. 520ST esiteltiin ensi kerran vuoden 85 CES-messuilla Las Vegasissa. Koneessa on paremmat ominaisuudet kuin sen aikaisissa Maceissä ja PC-koneissa, mutta hintaa oli vain kolmannes.

Mallimerkintä ST tarkoittaa sanoja Sixteen/Thirtytwo joka viittaa CPU:n arkkitehtuuriin. Käyttöjärjestelmän kirjaimet TOS (herjana TOtally Senseless eli täysin järjetön) tulevat sanoista The Operating System , eikä Tramiel Operating System, kuten monet aikoinaan luulivat.

Alkuperäisissä suunnitelmissa prosessorina piti käyttää National 32032:ta, mutta arveluttavan saatavuuden vuoksi päädyttiin 68000:n valintaan.

Ensimmäisessä mallissa peliohjainportit sijaitsivat vielä järkevässä paikassa

Vasemmalta reset- ja virtakytkimet, virta, MIDI in&out, näyttö, rinnakkais- ja sarjaportit, lisälevyasema sekä ACSI

Oikeassa reunassa on paikka ROM-portille

Kyseinen malli oli aikanaan silloisen maahantuojan omaisuutta ja oli ST-klubin käytössä

 

260ST

Kone oli näytillä ensimmäisen kerran 520ST:n yhteydessä. Konetta ei siinä muodossaan (256 kt RAM) kuitenkaan myyty vaan 520STM-mallin julkaisun myötä vanha 520ST nimettiin 260ST:ksi ja sitä myytiin pieniä määriä Saksassa.

 

520STm

Kuten ST, mutta sisäisellä TV-modulaattorilla ja TOS 1.2:lla varustettu malli. Lisäkirjain M tulee sanasta Modulator.

 

520ST:n isoveli. Mallimerkinnän lisäkirjain F tulee sanasta Floppy. Tiettävästi konetta myytiin vain megatavun muistilla varustettuna. Lisäksi koneessa on vakiona sisäänrakennettu 720kb:n kaksipuoleinen levyasema, joka osaa lukea suoraan MS-DOS formaatin korppuja. Vieläkään ei sisuksiin tosin saatu mahtumaan TV-liitäntää, joten kalliin väri- tai mustavalkomonitorin osto oli pakollinen toimenpide.

 

Kuten ST, mutta sisäisellä 720 kt:n levyasemalla ja TV-modulaattorilla varustettu malli. Lisäkirjaimet F ja M tulevat sanoista Floppy ja Modulator.

Myöhemmissä koneissa on TOS 1.4, jota kutsutaan myös nimellä Rainbow TOS (Sateenkaaren värit pyörivät Atari-logossa katsottaessa TOSin copyrightia työpöydän Desk-valikosta)

Varusohjelmistopaketti oli yksi parhaita. Laajan ja nimekkään pelivalikoiman takia monet kauppiaat nousivat takajaloilleen, sillä pelit olivat heidän mielestään liian uusia.

Pakettiin kuului seuraavat pelit: Afterburner, R-Type, Gauntlet II, Super Hang-On, Space Harrier, Starglider, Overlander, Super Huey, Eliminator, Nebulus, Pac-Mania, Predator, Bombuzal, Bomb Jack, Xenon, Double Dragon, Black Lamp, Outrun, Star Ray ja Star Goose.

Lisäksi hyötyohjelmapuolelta löytyi vielä Organiser monitoimisofta, 1ST Word teksturi ja läjä muita pikku ohjelmia.

Kaupan päälle Suomessa sai ST-Klubin toimittaman korpun, joka sisälsi käyttiksen suomentajan, ST-klubin PD-kirjastolistan ja paljon muuta vinkkiä aloitteleville ST-noviiseille selvällä suomenkielellä.

ST-koneet ovat yllättävän kestäviä, eikä takuusinettejä tarvinnut yleensä rikkoa kuin koneen ominaisuuksien parantelun yhteydessä.

MIDI-liitännän ja tarkan mustavalkonäyttönsä vuoksi ST:stä ja varsinkin sen myöhemmistä malleista tuli erittäin suosittuja laitteita musiikkistudioissa, sillä kone kykenee helposti ohjaamaan syntikoita ja miksereitä ym. musiikkilaitteita. Tätä tietenkin edesauttavat täysin ammattilaistasoiset sekvensserit kuten C-Lab (E-Magic) Creator ja Notator, Notator Logic, sekä Steinbergin Cubase ja Pro 24.

Parhaina vuosinaan ST ohjasi jopa 75-80 prosenttia musiikkistudioista ja monet suuret nimet kuten esim. Jean-Michel Jarre, Tangerine Dream, Mike Oldfield, Mr. President ja Madonna sävelsivät ja tuottivat koneella useita albumeita.

Aikanaan maailmalle löysi tiensä noin 1.5 miljoonaa ST-yhteensopivaa konetta

 

90-luvulle uudistettu ST. Lisäkirjain E tulee sanasta Enchanced.

Uutta vanhaan ST-sarjaan on 4096 värin paletti kuten Amigassa ja nelikanavainen 8-bittinen stereoääni sekä blitteri. Vaikka suurempi paletti mahdollistaa paremman grafiikan ei Atari-yhteensopivuuden vuoksi voinut nostaa värimäärää yli 16 yhtäaikaa ruudulla näytettävän värin.

Äänen laadussa uusittu äänipiiri löi jauhot suuhun Paulalle. 50 kHz:n korkea samplaustaajuus (Amiga 28 kHz) ja basson ja diskantin säädöt rautatasolla tuottavat todella kaunista ja puhdasta stereoääntä. Laite kuitenkin ilmestyi liian myöhään sillä useimmat ohjelmistotalot eivät lähteneet tukemaan koneen uusia ominaisuuksia, koska vanhaa ST-kantaa oli paljon enemmän jäljellä. Tosin ne STe ohjelmistot, joita nähtiin (ja harrastelijoiden toimesta nähdään edelleen) lämmittävät ST-omistajan sydäntä ja helposti tulee kysyneeksi miksei näin ollut jo aikojen alussa.

Koneen mukana toimitettiin uusittu TOS 1.6 ja myöhemmissä malleissa TOS 1.62. Muistinlaajennus käy SIMM muistikammoilla helposti aina neljään megatavuun saakka.

Kiire tuntui olevan, sillä ensimmäisissä myytävissä erissä ikävä bugi TOS 1.6:ssa tuhosi muut kuin Atarin valmistamat kovalevyt eikä koneella pystynyt boottaamaan 640x200 resoluutioon. Ongelmat on korjattu kaikissa 1040STe malleissa.

Jaguar-yhteensopivat peliohjainportit oikealla


STf:n ja STe:n erottaa takaseinästä katsoen virtanapin alla olevistä ääni ulos -liittimistä, joilla ST:n soundit stereoiden kautta kuunneltuina luovat lisätunnelmaa niin peleihin, demoihin kuin omiin sävellyksiinkin

© Marko Latvanen / Olipa kerran Atari... 2006