MSX-kotimikrostandardi

Microsoft Extended Basic

MSX-standardi syntyi kesäkuun 15. päivä vuonna 1983 kun Microsoftin ja 15 japanilaisen elektroniikkayhtiön muodostama ASCII Corporation solmi sopimuksen yhteisestä kotimikrostandardista. Tämä mahdollisti sen, että ensimmäistä kertaa eri kotimikrovalmistajien laitteet olisivat keskenään yhteensopivia niin laitteisto- kuin ohjelmistotasolla, ainakin teoriassa. MSX perustui standardina 90%:sti Spectravideon SV-328 koneeseen, johon Microsoft oli suunnitellut laajan Basic-kielen aikaisemmin samana vuonna.

Standardin myötä kotimikrorintamalle yrittivät myös suuret viihde-elektroniikkayritykset kuten Canon, Hitachi, JVC, Panasonic, Sanyo, Sony ja Yamaha. Standardi sovittiin kustannuksien kurissa pitämiseksi liian vanhanaikaiseksi, jolloin se ei tarjonnut mitään teknistä etua muihin sen aikaisiin kotimikroihin nähden. MSX laitteet oli tarkoitettu edullisiksi kotimikroiksi, Japanissa alle 2.000 mk ja Suomessa alle 3.000 mk hintaryhmään. Kaukoidässä se sai onnistuneen lähdön, mutta Euroopan ja Amerikan valloitus jäi tekemättä. Perinteiset kotimikrovalmistajat kuten Atari, Commodore ja Sinclair eivät suostuneet noudattamaan standardia vaan johtivat markkinoita omilla kehittyneemmillä teknisillä ratkaisuillaan. Microsoftkin onnistui maailmanvalloituksessaan vasta kymmenisen vuotta myöhemmin Windowsilla.

Standardista tehtiin parannettu kakkosversio vuonna 1985, jossa yhteensopivuuden takia koneen prosessori piti jättää samaksi kuin ykkösessä. Tämä huononsi MSX:n mahdollisuutta entisestään muihin verrattuna, koska samoihin aikoihin markkinoille tuli Atari ST:n ja Amigan kaltaisia 16-bittisiä tehomikroja. Oheispiirit vaihtuivat uudempiin versioihin, paristovarmennettu kello lisättiin ja muistimäärät lisääntyivät. Paras uudistus oli yhteinen standardi levykeasemille ja vakiona kuuluva levykäyttöjärjestelmä MSX-DOS joka oli yhdistelmä CP/M ja MS-DOS käyttöjärjestelmistä. Varsinaista yhteensopivuutta esikuviin ei kuitenkaan ollut. Ykkösversiossa eri vamistajilla saattoi olla käytössä 3.5" ja 5.25" levykeasemia, jotka käyttivät samaa MSX-DOS formaattia mutta eri kokoisilta levykkeiltä. Kakkosessa standardiksi tuli 3.5" levykeasema.

Basic-ohjelmointikieli on MSX koneissa erittäin laaja, varsinkin kakkosversiossa missä levynkäsittelyn uudet komennot kuuluvat peruslaitteen mukaan. Lähes jokaiselle toiminnolle löytyy oma komentonsa, joten aloittelijalle ohjelmointi oli helppoa mutta rakenteellisen ohjelmoinnin komentojen puuttuminen aiheutti sen, että ohjelmista tuli rivinumeroilla varustettua sillisalaattia. Ja kielen laajuus toi raskautta ohjelmien ajoon, jolloin ohjelmien suoritusnopeus ei ollut huimaava. Konekielellä asiat olivat hieman paremmin, koneen rakenne ei vain ole kovinkaan tehokas esim. näyttömuistiin päästään käsiksi ainoastaan yhden tavun muistipaikan kautta.

Standardin pikkuhiljaa jo hiipuessa vuonna 1986 paranneltiin sitä vielä MSX-2+ versiolla, joka oli tarkoitettu ainoastaan Japanin omille markkinoille. Version parannuksia olivat mm. MSX-Basic 3.0 ohjelmointikieli, Yamahan V9958 grafiikkapiiri ja Yamahan OPLL YM-2413 äänipiiri, josta saatiin 9 kanavaista 8-bittistä ääntä. Grafiikassa oli tuki myös japanilaiselle kanji kirjaimistolle.

90-luvulle tultaessa ASCII rintama alkoi repeillä PC-koneiden paineessa. Ohjelmistovalmistajat karkasivat tekemään pelejään pelikoneille, kuten Nintendolle. Sony päätti aloittaa oman konsolinsa tekemisen, joka tulisi mullistamaan konsolimarkkinat (vinkki: PlayStation). Panasonic julkaisi vielä kaksi parannettua mallia, joita kutsuttiin Turbo R koneiksi. Niissä keskusmuistia on 256 kB - 1 MB, pääprosessorina on 16-bittinen RISC R800 28.63630 MHz, apuprosessorina on tuttu Z-80A, liitännöistä löytyy vakiona MIDI ja s-video. Koneiden hyvästä menekistä huolimatta Panasonic lopetti niiden tekemisen ja siirtyi suunnittelemaan 3DO pelikonsolia yhdessä Yamahan kanssa.

Jälleen kerran markkinat osoittivat, että kaikki valmistajien haluamat standardit eivät tule onnistumaan.  Viime aikoina innokkaat harrastelijat ovat liittyneet yhteen kehitelläkseen seuraavaa MSX-3 standardia, joten viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu.

MSX mikroja

Canon	V-20		kaksi moduuliporttia
Hitachi	H-1		pieni A4-kokoinen
JVC	HC-5		16 kB RAM
	HC-6		32 kB RAM
Panasonic	CF-2000
Sanyo	MPC-10		sisäänrakennettu valokynä, videoliitäntä
Sony	HitBit HB-55		4 kB muistimodulit ohjelmien tallennukseen, langaton infrapunajoystick
	HitBit HB-75P		4 kB muistimodulit ohjelmien tallennukseen, langaton infrapunajoystick
Spectravideo	SVI-328 Mk I		ei varsinaisesti MSX-mikro, pohja standardille
	SVI-328 Mk II		parannettu versio edellisestä, melkein MSX-mikro
	SVI-728		ensimmäisiä MSX-1 koneita
	SVI-738 X'press		samassa kotelossa 3.5" levykeasema, "MSX-1.5" kone
Toshiba	HX-10S		16 kB RAM, kaksi moduuliporttia
	HX-10D		64 kB RAM, kaksi moduuliporttia
Yamaha	CX5M		sisäänrakennettu DX sarjaan perustuva FM-musiikkisyntetistaattori, MIDI liitännät, musiikkiohjelmisto ROM:issa
	CX5M II / 128		parannettu versio edellisestä 128 kB muistilla

MSX pelejä Markon kokoelmasta

A View to a Kill	Ballblazer	Decathlon	Dog Fighter	Donkey Kong	Gauntlet
Gauntlet - The Deeper Dungeons	Indiana Jones & Temple of Doom	Jack the Nipper	Jet Set Willy II	Krakout	Star Avenger
Talvisota	Winter Games

MSX linkkejä

• MSX Homepage
• MSX rautasivuilla

© Niila T Rautanen 2014

[Takaisin]