Commodore plus/4
hyötykone
1984 - ?
| Muisti | 64 kB RAM, 60 kB RAM käytettävissä BASIC ohjelmille 32 kB ROM (käyttöjärjestelmä ja BASIC tulkki), 32 kB ROM (sisäänrakennettu sovellusohjelmisto) |
| Mikroprosessori | MOS 7501 tai 8501 prosessori, 0.89 tai 1.76 MHz:n kellotaajuus |
| Näyttö | 40 saraketta x 25 riviä |
| Värit | 121 väriä (15 väriä, 8 eri kirkkausastetta + musta) |
| Merkkivalikoima | isot ja pienet kirjaimet, numerot ja symbolit, käänteis- ja vilkkuvat merkit, kaikki PET grafiikkamerkit |
| Näytön muodot | tekstitila, tarkkuusgrafiikka, jaettu teksti/tarkkuusgrafiikka |
| Resoluutio | 320 x 200 pistettä |
| Ääni | 2 äänigeneraattoria, joista toinen voi toimia kohinageneraattorina. |
| Äänenvoimakkuus | 8 voimakkuustasoa |
| Näppäimistö | Täysimittainen konekirjoitusnäppäimistö. |
| Näppäimet | yhteensä 67 näppäintä, 4 kursorinsiirtonäppäintä, 4 ohjelmoitavaa funktionäppäintä (8 funktiota), värinäppäimet, HELP-näppäin, isot ja pienet merkit, grafiikkamerkit |
| Liitännät | plus/4 modeemi (käyttäjän portti), sarjaportti, ROM-moduuliportti ja levyaseman rinnakkaisliitäntä, 2 joystickliitäntää, C1531 kasettiasemaliitäntä, RF lähtö kanava 3 tai 4, videolähtö, audiotulo/lähtö, virtalähde |
| Ominaisuuksia | BASIC 3.5 - yli 75 komentoa, sisäänrakennettu konekielimonitori - 17 komentoa, grafiikka ja äänikomennot, ikkunointimahdollisuus, reset-painike (lämminkäynnistys), sovellusohjelmisto |
| Oheislaitteet | Commodore 1551 nopea kalvolevyasema, C1531 kasettiasema, MPS 802 matriisikirjoitin, MPS 803 matriisikirjoitin, DPS 1101 kiekkokirjoitin, C1802 värimonitori |
| Muut oheislaitteet | Commodore 1541 kalvolevyasema, MPS 801 matriisikirjoitin, C1702 värimonitori |
Commodore esitteli C-264 ja C-364 mikrot ensimmäisen kerran Las Vegasissa vuodenvaihteessa 1984. Niiden oli tarkoitus olla kuusnelosen seuraajia hyötykäyttöön. C-364 mallissa oli sisäänrakennettu puhesyntetisaattori ja erillinen numeronäppäimistö. Käyttäjälle jäi silti vapaata muistia lähes 60 kilotavua. Käyttöliittymään oli lisätty ikkunanäyttö ja avustava help-toiminto. Prosessorina laitteissa oli MOS 7501 ja raudan eroavaisuuksien takia vanhat kuusnelosen ohjelmat eivät olleet yhteensopivia. Laitteista olisi tullut liian kalliita markkinoille, joten ne jätettiin julkaisematta ja tehtiin riisuttu halpamalli [C-16]. Lisäksi oli vielä julkaisematon malli C-232 joka oli C-16 varustettuna 32 Kb RAM muistilla plus/4:n tyyppisessä kotelossa.
C-264 mallin idea oli, että asiakas saa valita koneen haluamallaan kiinteällä hyötyohjelmalla varustettuna. Muita ohjelmia olisi saanut moduulina. Kauppiaat eivät olleet halukkaita pitämään samasta koneesta montaa eri versiota varastossa, joten hanke haudattiin. Otettiin C-264 runko, laitettiin ROM:iin hyötyohjelmapaketti 3-plus-1 ja katso, plus/4 oli syntynyt. Teknisesti se on yhteensopiva C-16 ohjelmien kanssa, mutta muistia on valmiina täydet 64 kB. Sisäänrakennettu ohjelmistopaketti on ominaisuuksiltaan lähinnä välttävä. Se sisältää tekstinkäsittelyn, tiedostojen hallinnan, taulukkolaskennan, grafiikan ja konekielimonitorin.
Koneen videoprosessorina toimii 7360 TED eli "Text Editing Device". Se tarjoaakin parasta 8-bittistä grafiikkaa mitä Commodoren koneissa on nähty, värejä saadaan 121 kappaletta. Äänigeneraattorit ovat vain vaatimattomat VIC tasoiset, joten mitään SID:in tasoisia äänielämyksiä ei laitteesta saa. Valitettavasti myös kuusnelosen spritegrafiikka puuttuu, joten peleiltä on turha odottaa liikoja. Liitännät ovat oma lukunsa: käyttäjän portti on poikkeava, kasettiasema uudentyyppinen ja suurimpana puutteena joystickit ovat epästandardeja. Sentään antenniliitäntä, videoliitäntä ja levykeasema/kirjoitinportti ovat vastaavia kuin muissakin Commodoren koneissa. Erikoisuutena on 1551 nopea kalvolevyasema, joka liitetään moduuliporttiin omalla TCBM rinnakkaisliitännällä. Siirtonopeus on arviolta yli nelinkertainen verrattuna perus-1541 asemaan, mutta levyjen formaatti on täysin yhteensopiva.
Plus/4 ei koskaan yleistynyt kunnolla vanhoissa kuusnelosmaissa. Itäisessä Euroopassa se saavutti jonkinlaista asemaa, mm. Unkarissa se valittiin viralliseksi koulutietokoneeksi. Näistä maista onkin syntynyt parhaimmat ohjelmisto- ja rautalaajennukset koneelle. Myöskin demokulttuuri kukoistaa vieläkin.
|
Konetta myytiin myös Commodore plus/4 Presentation Packissa (n:o 02823), joka sisältää:
|
 |
[Rautasivuilla lisää Plus/4 tietoa]
Seuraava hyötymikro [C-128D]
© Niila T Rautanen 2001
[Takaisin]