Atari ST:n ympärillä puhutaan paljon MIDIistä, vähän samaan tapaan kuin
ihmiset puhuvat stereoista, eli menevät kauppaan ja kysyvät onko teillä
MIDEjä myynnissä. Ja kun kaupasta ostettu uusi kosketinsoitin on kotona
voidaan ystäville kertoa, että nyt on Midit kotona. Onneksi tietokoneiden
muut väylät ulkomaailmaan ovat säilyttäneet identiteettinsä sarja- ja
rinnakkaisportteina, vaikka joku kyllä väitti kuulleensa, että myös
rinnakkaisia ja sarjoja olisi kaupoista kysytty. Toisin sanoen MIDI on
vain yksi sarjamuotoinen portti tietokoneessa eikä MIDI-laitteilla
välttämättä ole toistensa kanssa mitään muuta yhteistä kuin MIDI-
liittimet. Tässä välissä on toki mainittava, että yleensä musiikki on
MIDI-laitteille yhdistävä tekijä, mutta ei välttämättä.
Digitaalitekniikan kehittyminen ja sen hyväksi käyttäminen myös
musiikkilaitteissa teki mahdolliseksi ja tarpeelliseksi tiedon
siirtämisen erilaisten sähköisten soittimien välillä.
Elektroonisia soittimia on ollut olemassa jo kauan ennen MIDIä.
Itseasiassa sähköisiä soittimia on ollut olemassa aivan 1900-luvun alusta
lähtien. Tietokonettakin on käytetty sävellystyöhön ensimmäisen kerran jo
60-luvun alussa. Eli kun MIDI 1982 tuli markkinoille se ei ollut mikään
uusi soitin, musiikinlaji tai laite, se oli -ja on, sovittu kieli jolla
erimerkkiset ja erilaiset musiikkilaitteet saatiin ymmärtämään toisiaan.
Eikä MIDI sinänsä tuonut mitään uutta markkinoille (vaikka DX-7
ilmestyikin samana vuonna) sen suurin hyöty alussa oli soittaa kahta
syntikkaa yhtäaikaa.
Nyt kun ollaan 90-luvulla voidaan tietysti sanoa, että on syntynyt hirveä
määrä uusia MIDI-laitteita vaikka se mitä oikeastaan on tapahtunut on,
että MIDIistä on tullut vakiovaruste lähes kaikkiin uusiin
musiikkilaitteisiin.
Kosketinsoittimet so. syntikat, samplerit, keyboardit, digitaalipianot
jne. ovat edelleen tärkein MIDIä hyväksi käyttävä soitinryhmä.
Esimerkiksi tietokoneen MIDI-softaa ohjataan useimmiten juuri jollain
kosketinsoittimella. Yhden kosketinsoittimen lisäksi voi sitten olla
useita soundi- eli äänimoduleita. Sekvensseri-MIDI-nauhuri, ohjelmaan voi
siis soittaa yhdellä ainoalla soittimella kaiken sisään, jokaiselle
raidalle erikseen. Toistossa voi raidat asettaa eri MIDI-kanaville
jolloin äänimoduulit ja varsinkin sellaiset jotka ovat multitimbraaleja
(joista saa monta soitinääntä yhtäaikaa ulos) ovat erittäin
käyttökelpoisia.
Muita MIDI-kontrollereita so.ohjaimia ovat esim. rumpupadit eli
muoviläpyskät, joissa on mikrofoonit sisällä ja jotka antavat impulsseja
jollekin MIDI-trigger laitteelle (suom.laukaisin), joka edelleen vie
tiedon siitä mitä padia lyötiin ja kuinka kovaa trigger laitteeseen
kytkettyyn MIDI-äänilähteeseen, joka voi olla syntikka, äänimoduuli tai
ns. rumpukone, jossa on valmiita rumpuääniä ja usein mahdollisuus soittaa
muistiin rytmejä. MIDI-rumpalin rummuista voi siis yhtä hyvin kuulua
lehmän ammuntaa kuin patarummun paisketta. Markkinoilla on myös
kitaroihin sopivia MIDI-ohjaimia, joiden avulla kitaristit ja basistit
pääsevät soittelemaan syntikoita ja muita MIDI-äänilähteitä. Kitaran
soittotaitoisen on usein myös helpompi käyttää MIDI-kitaraa MIDI-nauhurin
ohjaamiseen. Soitin puolella löytyy lisäksi mm. MIDI-puhaltimia ja MIDI-
mikrofooneja jotka ovat yleensä ns. pitch to MIDI konverttereita,
suomeksi suurin piirtein (soittimen) vire MIDI-tiedoksi sovitin. Ne ovat
yleensä aika vaikeita käyttää koska esim. ihmisäänen MIDI-tiedoksi
muuttaminen -vaikka kyseessä olisi vain äänen korkeus, kesto ja
voimakkuus, vaatii aikamoista kapasiteettia ko.laitteelta.
Erilaiset äänenkäsittelylaitteet ovat tänä päivänä useimmiten varustettu
myös MIDI-liitännöin. Näitä ovat esim. erilaiset efektilaitteet (kaiut
yms.), sekoituspöydät (mikserit), nauhurit, aikakoodi- ja
tahdistuslaittet jne. Uusia sovelluksia tulee joka päivä. Yhteistä näille
on se, että ne ovat yleensä jonkun jo olevan laitteen esim. kaikulaitteen,
digitaalisia versioita. Näin ollen on luonnollista, että myös tällaisissa
laitteissa on MIDI-liitännät. Sen ansiosta niitä voidaan ohjata muilla
MIDI-laitteilla tai esim.tietokoneohjelmasta käsin. Uusimmat MIDI-
ohjattavat efektilaitteet ovat todella monipuolisia ja äänenlaadultaan
huippuluokkaa.
Eräs maininnan arvoinen MIDI-soitinryhmä on tavalliset akustiset
soittimet kuten piano, rummut ja hanuri, jotka on mahdollista midittää.
Asianmukaisella MIDI-asennussarjalla saadaan esimerkiksi hanurista
todella monipuolinen MIDI-ohjain. Myös useimmat rumpalit rummuttavat
mielummin omilla oikeilla rummuillaan, miditettyinä, kuin aiemmin
mainituilla muoviläpysköillä.
MIDI-sovelluksia jotka eivät enää suoranaisesti liity musiikkiin ovat
MIDI-ohjattavat valosysteemit. Näissäkin on kysymys tietokoneohjatuista
järjestelmistä, joissa MIDI on lisävarusteena mahdollistaen valojen
liikkumisen jonkin äänilähteen mukaan.
Ehkäpä kuitenkin tärkein tämän päivän MIDI-laite on tietokone kuten Atari
ST. Tietokone sovellukset kattavat musiikin tekemisen laidasta laitaan.
Atari ST voi esimerkiksi olla MIDI-nauhuri, nuotinkirjoituskone, musiikin
opettaja, ääneneditointilaite, digitaalinen nauhuri (kuten DAT), soitin ,
säveltäjä/sovittaja jne.jne.. Tietokoneen osuus kaiken kokoavana
keskuslaitteena on ehkä sen tärkein ominaisuus. Monet MIDI-ohjelmat ovat
tietokonesovelluksia muista laitteista, esim. sekvensserit ja
efektilaitteet ovat saatavilla sekä softina että hardina.
Alue jota vielä ei ole miditetty on meidän kaikkien korvien välissä, eikä
sitä uskoakseni koskaan miditettäkkään. Yksikään laite tai
tietokoneohjelma ei luo luovuutta, se on niiden paras puute.
|