Ja kiitokset Pirkanmaan atari-ritareille, kun tarjosivat mahdol-
lisuuden joensuulaisille esittäytyä arvovaltaisessa 'Suomenkieli-
set Tietosanomat' -lehdessä.
Olemme täällä Pohjois-Karjalan pääkaupungissa päätyneet perusta-
maan oman alaosastomme, jonka hyväksyminen ST-klubiin tapahtunee
lähiaikoina. Toimintaa meillä on kerhomuodossa ollut noin vuoden
verran ja kiinnostus näyttää olevan lisääntymään päin. Talvella
kävi Joensuussa ilmestyvä Karjalan Heili -niminen lehti tekemässä
jutun toiminnastamme.
Allekirjoittanut oli vissiinkin ensimmäinen ataristi Joensuussa,
se tapahtui joskus vuoden 85 lopulla. Sittemmin on harrastajia
ilmestynyt kuvaan jatkuvalla syötöllä. Koistisen Jouni asuu vas-
tapäätä kesäpaikkaamme Aittolammella ja jo -86 kesällä hän souti
rantaamme ja ehdotti kerhotoiminnan käynnistämistä. Myöhemmin
samasta asiasta oli puhetta monen muun, mm. Martti Forsellin ja
Juhani Hämäläisen kanssa. Hemin Koneen tietokoneosaston myyjä
Reima Kettunen ehdotti sitten keväällä 89 allekirjoittaneelle,
että St-klubi voisi toimia heidän liikkeensä tiloissa ja samalla
heidän välineistöään hyödyntäen. Hän ehdotti että rupeaisin vetä-
mään toimintaa, koska kysyntää ja kiinnostusta oli hänen mieles-
tään paikkakunnalla enemmänkin. Aikani mietittyäni kutsuin joita-
kin entusiasteja neuvotteluun ja kaikki näyttivät vihreätä valoa.
Mikäpä ettei!
Ensimmäinen 'jäseniltamme' oli 17.5.89. Jokaiseen tapaamiseemme
olemme pyrkineet saamaan jotakin kovapuolta, laite-esittelyä yms.
sekä sitten jotain pehmopuolelta, sekä kaupallista ohjelmaesitte-
lyä että PD-ohjelmia. Talvella käynnistyi myöskin meillä 1st Word
Plus kurssi, kuten Pirkanmaalla. Tosin kurssi nyt keskeytyi kun
Martti Forsell lähti armeijaan, mutta pyrimme siitä huolimatta
jatkamaan aihetta syksyllä.
Terveisin alaosaston pj Antti Alasoini
Olemme pyytäneet kaikilta alaosaston hallituksen jäseniltä 'vain
hyvin lyhyet esittelyt' itsestään, Kari Hämäläistä
lukuunottamatta, joka asuu Koitereen rannalla, eikä häntä ole
helppo saada sieltä kesällä kiinni. Ehkä hän syksyllä pääsee
kertomaan itsestään.
Antti Alasoini
pj.
Olen iältäni viisikymppinen ja saanut ensimmäisen tietokoneeni
joulupukin kontista -85. Kokoonpano on tällä hetkellä 1040:ksi
laajennettu ST, kaksi 2-puolista levyasemaa ja AT 2400S-modeemi
sekä Panasonic KX-P1091-kirjoitin. Olen ammatiltani lääkäri ja
käytän ST:tä tekstinkäsittelyyn, vastaanoton kirjanpitoon, kalvo-
jen tekoon yms. Olen vapaa-aikoinani harrastanut mm. sanaristi-
koita ja siinä mielessä kerännyt kohtalaisen kokoelman sanaris-
tikkojen knoppisanastoa, ja tallentanut sen DB Master One kortis-
to-ohjelmalla. Viime aikoina olen paneutunut joihinkin lääketie-
teen sovellutuksiin. Olen työssä paikallisessa sotainvalidien ja
veteraanien huoltolaitoksessa, jossa myös on nykyään aika moni-
puolinen tietokoneympäristö (mm unix). Vaimo on äidinkielenopet-
taja ja hänellä riittää varsinkin tekstinkäsittelyä työnsä takia.
Mutta kesäisin kone on yksin minun! Kolmesta tyttärestä nuorin
harrastaa jonkin verran pelailua.
Martti Forsell
vpj.
Atari ST:hen tutustuin lehdistön välityksellä pian sen julkistuksen
jälkeen vuonna 1986. Olin tuolloin vaihtamassa konetta ja vaihtoehtoina
olivat PC XT, PC AT, Amiga ja Atari ST. Valinta osui viimeksi mainittuun
alhaisen hinnan, MIDI-liitännän ja kohtuullisten graafisten ominaisuuksien
vuoksi. Siitä alkaen olen käyttänyt ST:tä ykköskoneenani tosin vähitellen
laajentaen aluksi 512 kt muistia, yksipuoleista levyasemaa ja mustavalko-
monitoria.
Tämänhetkinen kokoonpanoni on
1024 kt muisti
2 kaksipuolista levyasemaa
85 Mt SCSI-kovalevy
SPECTRE GCR-macintosh emulaattori
Mustavalko- ja värimonitori
HyperCache ST 16 MHz prosessorikortti,
2400 bps modeemi
3 syntikkamodulia & 16k-miksauspöytä & digitaalikaiku & ...
joka alkaa olla loppuun asti laajennettu. Seuraavaksi joudun vaihtamaan
konetta muutamaa kertaluokkaa järeämmäksi (>10 MIPS). Tekoälytutkimus
ei oikein onnistu ST:llä.
ST:tä käytän pääasiassa julkaisujen ja musiikin tekoon sekä ohjelmointiin.
Ohjelmistoja ovat mm. PageStream v1.81, Steinberg Twentyfour III, Mega-
Paint 2.1 sekä tietysti SPECTRE GCR/128 v2.65 ja siten mahtavat MAC-
ohjelmat Reflex+, MS Excel, PageMaker, FreeHand, Illustrator jne...
Vaikka ST onkin nykyään lähinnä kevyen sarjan tietokone, siitä on ollut
paljon hyötyä ammatissani. Toimin nimittäin tuntiopettajana Joensuun
yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella (Tällä hetkellä tosin olen
varusmiespalveluksessa). Erikoisalojani ovat mikroprosessorit, objekti-
läheinen ohjelmointi sekä aksiomaattinen joukko-oppi ja logiikka.
Jari Tukiainen
rahastonhoitaja
Terveisiä täältä Pohjois-Karjalan pääkaupungista. Hankin pari
vuotta sitten ATARI 520 STFM:n. Aluksi tuli pelailtua, mutta ei
oikein tuntunut minun lajilta. Aloin tutkia muitakin ohjelmia ja
mahdollisuuksia. Alussa oli vaikeuksia koska en ole lukenut
englantia. Koneen käyttöjärjestelmä ja useimat ohjelmat
ovat englanninkielisiä, mutta sanakirjan ja vanhimman pojan myötä
vaikutuksella, siitäkin ongelmasta on jollain lailla selvitty,
niinhän se on jotta ruokahalu kasvaa syödessä. Mennyt talvi meni
sitten Vapaaopistossa tutustuessa PC-Maailmaan ja MS-DOS
käyttöjärjestelmään ja muutamaan ohjelmaan. Ataria olen pystynyt
hyödyntämään edellä mainituilta kursseilta. Muita harrastuksia on
kalastus, myös lenkillä tulee käytyä joskus. Toimin täällä
Joensuun ST-klubissa rahastonhoitajana. Tovottavasti voin
auttaa toisia jotka painivat samojen ongelmien parissa joiden
kanssa on itsekkin tullut taisteltua. Jospa tulevissa
kerho illoissa nähdää uusia Ataristeja ympäri Pohjois-Karjalaa.
Hyvää kesää kaikille ST-omistajille.
Timo Kipinoinen
hall. jäs.
harrastukset: mikroilun lisäksi musiikki ja tennis
Mikroharrastelu alkoi n. vuonna -85 jolloin hankinta oli
Commodore 16. Sen avulla tuli tutustuttua Basic- ohjelmointiin ja
pelailuun. Seuraava hankinta oli Atari 130 XE johon tuli ostettua
levyasemakin. Se kuitenkin edusti toivottaman vanhaa tekniikkaa,
joten mielessä oli vaihto parempaan. Atarin ST- malli kiinnosti
etenkin musiikkimielessä, tarjosihan se valmiin MIDI- liitännän,
runsaan musiikkiohjelmiston ja lisäksi hyviä tekstinkäsittely-
ym. ohjelmia. Ensin hankittu malli oli 520 STM, joka kuitenkin
osoittautui muistiltaan riittämättömäksi esim. sekvens-
seriohjelmille, puhumattakaan moniajosta. Tämänhetkiseen
laitteistoon kuuluu STE 1040, mustavalko- ja värimonitori,
lisälevari ja modeemi AT2400S sekä kirjoitin MT81.
Musiikkilaitteet: synkkamoduli Roland MT32 ja softana Dr T's KCS
sekvensseri+ MT-editori. Laitteistoa olisi tarkoitus laajentaa,
esim. kiintolevy helpoittaisi hommia.
Juhani Hämäläinen
hall. jäs.
ikä: 44 vuotta
työpaikka: Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
ammatti: kehitysinsinööri
perhe: vaimo ja kaksi lasta
harrasteet: musiikki, piirtäminen, kuntoilu
tietokone: Atari 1040ST, hankittu 1986
Juhani Sallinen
siht.
STsau vain kaikille Ataristeille!
Olen Juhani Sallinen, 41-vuotias kahden poika"lapsen" (19- ja 16-
vuotiaat) isä, joka sai mikrokärpäsen pureman 80-luvun alussa
Sinclair Spectrumin avulla. Oli mahtavat 16 Kb RAMmia ensi alkuun,
ennenkuin huomasin laajentaa täyteen 48 Kb:iin, jonka jälkeen
pääsi kinastelemaan kuusnelosten omistajien kanssa koneiden
keskinäisestä paremmuudesta. Ratkaisuna maaliton tasapeli!
Alkuhuuman mentyä ohi vaihdoin laitteiston Amstrad CPC 464:een,
jossa olikin täydet 64 Kb, vihermustamonitori (640x200), yhdys-
rakenteinen nauhuri ja mikä parasta; äänet kokonaan toista
luokkaa kuin Specussa (beeb, beeb...). Kehitys kulki eteenpäin;
sain kokeilla v. 1985 paikallisen jälleenmyyjän luona Atari 520
ST:tä, jossa oli levyltä ladattava GEM ja englantilainen
käyttöjärjestelmä. Ihastuin ja päätin, että kun joskus lakkaan
köyhtymästä, ostan itselleni ko. laitteiston. Köyhtymästä en ole
lakannut vieläkään, mutta tänään omistan kaksi Atari ST:tä, toinen
1040 STFM (Ruåtsi) ja varakoneena 520 ST (engl.) Suurimpana syynä
Atarin käyttöön on MIDI ja saatavilla olevat softat. Olen
nimittäin harrastanut musiikkia koko "pienen" ikäni ja mikä sen
mahtavampaa kuin saada soimaan suuri orkesteri kaikkine virheineen
ja jammailla siinä mukana. Kitara on pääsoittimeni ja siksi olen
hankkinnut Roland GM-70 MIDI-konvertterin ja laittanut vanhaan
sähkikseen hexasysteemit. Modulina on Roland D-110, Akai S-700
sampleri ja Kawai K 1 syna, sekä efektinä Yamaha FX500. Softana
käytän Passport Mastertrack 2.02, sekä Kawain ja D-110:n
editointia varten Steinbergia. Musiikkia olen työstänyt Ateljé
Seppo Putkinen & Kni:lle, jonka tuotantoa tulee harva se viikko TV
1:stä lasten- ja nuortenohjelmissa. Lisäksi olen tehnyt joitakin
tunnareita ja mainosmusiikkia täkäläiselle Radio Jokiselle. Mutta
pääsääntöisesti nämä laitteet ovat omaksi iloksi; jammailua
varten!
Toinen asia, miksi mikro kiinnostaa on grafiikka. Piirtäminenkään
ei ole vierasta ja siksi tulee koeteltua mikron (ja omia) rajoja
tälläkin sektorilla. Tosin työssäni täkäläisessä kirjapainossa
saan kyllä päivittäisannoksen grafiikasta käyttäessäni joka pojan
unelmalaitteistoa Mac IIx täysvärinäytöllä ja 140 Mb:n koviksella,
softina mm. FreeHand 2.02, PageMaker 3.5 ja Illustrator 1.6, sekä
kuvankäsittelyohjelmia: Digital DarkRoom 1.5 ja ImageStudio 1.0.
Tässä on tullut kokeiltua sekin, että Atari toimii Maccinä kuin
tyhjää vain, on Spectre sen verran kova sana, ja GCR vieläkin
parempi (kun lukee ja kirjoittaa Mac-levykkeitä). Omaa
emulaattoria ei vielä ole, mutta Macin ROMmit ovat jo valmiina
odottamassa päivää parempaa.
Kolmas asia, miksi ylipäänsä mikrot kiinnostavat, on
elektroniikkaharrastus, joka alkoi jo 12-vuotiaana kidekoneen
rakentamisella. Ainut (tai ainakin melkein) huono puoli tässä
kaikessa on se, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia, eikä aika
tahdo riittää kaikkeen, mitä mieli tekisi tehdä. Perheenkin kanssa
pitäisi välillä touhuta, eikä uppoontua nenä ruutuun. (TV:tä en
muuten kovin paljon katsele, on näitä päätteitä muutenkin!)
Kaiken kaikkiaan kivoja kavereita tämä harrastus on tuonut
tullessaan, ja tuleepahan pysyttyä ajan hermolla, kun mennään
kohti tietoyhteiskuntaa (eli kyynisesti ajatellen: poljetaan
oravanpyörässä paikallaan, tiedonhallinta kehittyy, mutta ihminen
laahaa perässä yksi askel eteen, kaksi taakse). Yritetään
kuitenkin olla optimisteja ja ajatella, että kaikesta tästä
saattaa sittenkin olla hyötyä muodossa tai toisessa.
Tässäpä tätä vuodatusta, enemmänkin tulisi, mutta kello on kaksi
yöllä ja aamulla kuudelta herätys töihin, päätteen ääreen! Hyvin
tavanomainen tilanne viime vuosilta.
HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE! (ja tapaillaan jollakin lailla näissä
merkeissä!)
Jussi Sallinen
|