Hardis = Hard Disk Drive, winsu = Winchester, kovalevy, kiintolevy = fixed
disk. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä kirjoituksessa käytetään
nimitystä kovalevy.
Usein sanotaan, että kovalevyä käytetään vasta raskaalla hyötykäyttö-
tasolla, toimistokäytössä. Kuitenkin monella klubilaisellakin on
kovalevy. Kalliskin se on. Jotain erityistä siinä kuitenkin täytyy
olla. Mitä etua on kovalevystä verrattuna tavalliseen levyasemaan?
1. toiminnat kuten ohjelmien käynnistymiset tapahtuu nopeammin,
ohjelmat pyörivät nopeammin
2. tiedostojen kopionti tapahtuu nopeammin
3. tiedostot ja ohjelmat pysyvät paremmassa järjestyksessä, jos
vain jaksaa pitää huolta kovalevystään
4. tavaraa mahtuu huomattavasti paljon enemmän
Huonoja puoliakin löytyy.
1. maksaa paljon
2. kova käymisääni, joskin uusien mallien myötä vähenemässä
3. vie enemmän tilaa kuin tavallinen levyasema
4. järjestyksen sotkee helposti, jos on laiska
5. varmuuskopioiden teko pitää aina muistaa, ettei vian ilmennettyä
tai epävarman utiliteettien käytön takia menetä kaikkea hetkessä
sanonko minne
6. monista ohjelmista pitää olla kovalevyversio
Huonoja puolia löytyi enemmän, mutta ne hyvät puolet painaakin vaa'assa
paljon enemmän. Eroa tavalliseen levyasemaan voi verrata siirtymiseen
tavallisesta levysoittimesta laser Compact Disc levy-soittimeen. Tuli
äskettäin itse hankittua moinen ja ero on korvin kuultava, löytyypähän sen
verran enemmän dynamiikkaa, puhdasta sointia ja ilman kohinaa.
Tässä jutussa on tarkoitus selvitellä kovalevyyn liittyvää yleis-
luontoisesti. Sellaisen kun saa hankituksi löytyy pakkauksesta toki
käyttöohjeet - englanniksi!? Joten tässä on niitä ohjeita ja vinkkejä
ensimmäisellä kotimaisella.
Purku
Jokainen saanee tavaran ulos pahveistaan ja styroxpehmusteista. Ensin
tarkastetaan löytyykö kaikki mitä pitääkin. Levylle raivataan tila.
Uusimmat Atarin kovalevyt on suunniteltu sijoitettavaksi monitorin alle.
Kaapelit työnnetään kiinni, ST:n taustassa on oma liitäntäportti kova-
levylle. A-levyasemaan pannaan pakkauksen mukana tullut (muista ottaa
varmuuskopio) Start Disketti. Kovalevyasemaan käynnistetään ensimmäiseksi
(näin aina kun bootataan kovalevyn kanssa) ja annetaan sen kiihtyä
riittävään kierrosnopeuteen. Kun ST nyt käynnistetään ilmestyy työpöydälle
(oletusarvona aina ensimmäinen kovalevyasema) C-levyasema, jonka nimenä
on Hard Disk.
Alustus ja partitiointi
Start Diskettillä oleva HDX.PRG kovalevyn installointiohjelma kysyy kova-
levyn tyyppiä ja miten moneen osaan haluaa kovalevynsä jakaa. Monien
mielestä yksi yhtenäinen levy on paras. Itse olen sitä mieltä, että levyn
voisi jo nyt jakaa osiin, jolloin syntyy ensimmäinen hakemistojako.
Levyasemien nimet voisivat esimerkiksi olla ensin kaksi tavallista levy-
asemaa A:Kaksip.asema, B:Yksip.asema, sitten varsinainen kovalevyn asema-
jako C:Työkalut, D:Lehti, E:Hyöty ja F:Huvit.
Levyasemien installointi
Levyasemaikonit saadaan aikaiseksi samaan tapaan kuin RAM DISK:in
asemointi. Aktivoidaan (mustataan) levyasemaikoni, Options- valikosta
otetaan Install Disk Drive, Esc:llä tyhjennetään Drive Identifier kohta,
kirjoitetaan uusi levyaseman kirjainmerkki, Icon Labelliin vastaavasti
pannaan haluttu levyaseman nimi ja painetaan Install. Näin edetään kunnes
kaikki partitiot on käyty läpi ja Save Desktopista tallennetaan tehdyt
installoinnit. Tämä DESKTOP.INF taltioituu C:asemalle, jonne kannattaa
viedä kaikki kovalevyn boottaamiseen tarvittavat tiedostot ja ohjelmat.
Halutessa kovalevy voidaan myös bootata levykkeeltäkin. HINSTALL. PRG:llä
installoidaan itse kovalevy, jolloin syntyy .SYS päätteinen tiedosto
C:asemalle.
Tarpeelliset ja hyödylliset C:levyllä
Aiemmin mainittiin C:aseman juurihakemistoon syntyneet DESKTOP.INF ja
SH???DVR.SYS tiedostot. AUTO kansiossa (folder) pitää lisäksi olla ainakin
AHDI.PRG. AUTO kansioon voi sijoittaa ohjelmia halunsa mukaan.
Suosituimpia ovat
lisäalihakemistot FOLDR???.PRG
(kysymysmerkkien paikalle kirjoitetaan
haluttu alihakemistojen määrä)
herziluvunvaihtajat CHANGEHZ.PRG, PAL60HZ.PRG
(Thomson värimonitoria varten)
näytönsäästäjät SCNSAVE.PRG
(sammuttaa näytön jos siinä ei mikään
liiku, joten esim. Desktop ei pala
kuvaruudun pintaan)
asessorinvalitsin SELECTOR.PRG
(koska ACC-tiedostoja ei aina tarvitse
ja niitä voi olla vain kuusi kerrallaan
käytössä, voidaan asessoriohjelmat
sijoittaa kaikki C:aseman
juurihakemistoon ja selectorilla valita
tarvittavat)
RAM DISK ohjelma ETERNAL.PRG, RAM768.PRG
(muodostaa automaattisesti ramlevyn
boottauksen yhteydessä)
ASSIGN.SYS valitsin ASSELECT.PRG
(valitsee GDOS.PRG:n tarvitsevien
ohjelmien ASSIGN.SYS:n, tämän jälkeen
pitää tietysti tulla valitsin jolla
valitaan GDOS.PRG)
AUTO kansioon ohjelmat pitää viedä siinä järjestyksessä, missä niiden
haluaa käynnistyvän. Ne on siellä siinä järjestyksessä eli jos joku on
otettu välistä pois tilalle tulee se joka seuraavaksi tuodaan sisään.
Ensimmäiseksi tulee tietysti kovalevyyn liittyvät ohjelmat, sitten
laitteistoon vaikuttavat ja lopuksi ohjelma- tai instausvalinnat.
Hakemistot eli järjestys kovalevyllä
Kovalevylle tuli jo installoitua ensimmäisen tason hakemistot levy-
asemittain. Ensimmäinen seuraavan tason alihakemistoksi tuli AUTO kansio.
Sinne ei yleensä perusteta lisää alihakemistoja. Alihakemistoja voi luoda
yleensä yhteensä neljäkymmentä, mutta apuohjelma FLDR100.PRG käsittelee
sataaneljääkymmentä kansiota. Alihakemistoja voi olla neljässä tasossa,
joten järjestämällä kovalevy useampaa osaan saatiin tavallaan yksi aste
lisää. GEM Desktop pystyy esittämään 256 kappaletta (files and folders)
pää- eli juurihakemistossa. Yhteensä kaikissa avoimissa ikkunoissa voi
olla yhteensä 400 kappaletta. Kovalevyllä voi olla useampiakin, mutta ne
eivät siis näy kuvaruudulla.
Hakemistopolku
Ikkunoissa liikutaan hakemistosta toiseen yksinkertaisesti avaamalla ja
sulkemalla kansioita. Ohjelman sisällä käyttöön tulee Item Selector.
Directory: alla olevalla rivillä määritellään ns. hakemistopolku:
1. Rivi saadaan kokonaan tyhjäksi Esc-näppäimellä tai
lopusta alkaen käyttämällä Backspace-näppäintä tai osittain
viemällä kursori nuolinäppäimillä tarvittavaan kohtaa
ja poistamalla muutettavat Delete-näppäimellä.
2. Lukujärjestyksessä ensimmäisenä on levyaseman
kirjaintunnus (A..Z), kaksoispiste (:) ja kenoviiva (\).
Kirjaintunnus voidaan siis vaihtaa siksi mihin levyasemalle
haluaa.
3. Kenoviivan jälkeen tulee hakemiston (kansion) nimi. Jos
tarvitsee edetä vielä syvemällä tasolle hakemistopuussa
merkitään aina kenoviivan jälkeen syvemmän hakemiston nimi.
Viimeisen halutun alihakemiston jälkeen tulee kenoviiva.
4. Tämän jälkeen tulee tiedostonimi (kork. kahdeksan
merkkiä) tarkentimineen ( pisteen (.) jälkeen kolme merkkiä).
Tavallisesti katkoviivalla lukee *.*, joka tarkoittaa mikä
tahansa tiedosto mitä tarkennin tyyppiä tahansa, siis
valitaan kaikki. Tiedostonimen kohdalle voisi kirjoittaa
tietyn tiedoston, mutta tavallisemmin tarkempi määrittely
tehdään tarkentimen kohdalla. Esim. *.DOC valitsee kaikki
doc-päätteiset tiedostot.
5. Hakemistopolun määrittelyn jälkeen jos on tehty muutos
a) vain levyaseman kohdalla, klikataan hakemiston
sulkukentän päällä
b) vain kansion tai tiedoston suhteen, klikataan hakemiston
yläreunan päällä
Aikaisemmin mainitsin, että levyasemaikonit voisi esimerkiksi nimetä
seuraavanlaisesti:
A: kaksip.levyasema, kaksipuolinen on hyvä sijoittaa A-
asemaksi, koska useinmiten se on ohjelmalevykkeen
oletusasemana ja ohjelmalevyke on usein kaksipuolinen
B: yksipuolinen asema, B-asema toimii useinmiten varsinkin
kun ohjelmalevyke on A-asemassa data-asemana eli ohjelmalla
aikaansaadut tuotokset esim. .DOC-tiedostot tallennetaan
oletusarvon mukaisesti B-asemalle
C: työkalut, aikaisemmin kerroin että C-asema toimii
kovalevyaseman bootissa oletusasemana ja sinne siis
kannattaa sijoittaa kaikki työkaluohjelmat: AUTO-kansio
tarvittavine sisältöineen ja ACC-tiedostot juuritason
hakemistoon, muita kansioita voivat olla ajettavat RAM-
ohjelmat, spoolerit ja muut utiliteetit.
D: lehti, minun tapauksessa olen vienyt tähän asemaan kaikki
lehden tekoon liittyvät ohjelmat ja tiedostot
E: hyöty, täällä on kaikki käyttämäni hyötyohjelmat omissa
kansioissaan ja sillä tasolla jossa on itse pääohjelma
sijaitsee myös ohjelman tuotoskansio 1STWORDIN DOC-kansio
F: huvit, varsinainen pelien temmellyskenttä, jaoteltuna
pelityypeittäin alihakemistoihin, joissa siis itse pelit
omissa kansioissaan
G: RAM DISK, C-aseman mentyä boottausasemaksi olen
installoinut seuraavan vapaan asema kirjain merkin RAM
levykkeeksi, tosin normaalisti vain ikonina (Save
Desktopilla tallennettuna) joka muutetaan ajettavalla
ohjelmalla sisäiseksi levyasemaksi
Ylläpito ja huolto-ohjelmat
Aivan itsekseen kovalevy ei elä. Se vaatii ylläpitoa ja hoivaa. Järjestys
levyllä voi helposti sekaantua, koska sitä kuvittelee, että on tilaa missä
mellastaa. Usein sotkut syntyy kun kuvittelee että on aikaa tehdä poistoja
ja siirtoja myöhemminkin. Ne vain pyrkii jäämään kummittelemaan. Aina ei
välttämättä tunnista väliaikaiseksi tarkoitettuja foldereita. Hyvä tapa
onkin nimetä ne niin että tuntee ne väliaikaiseksi esim. TPM (temporary)
tai VÄLIAIK. Sitten pitää vain muistaa välillä poistaa nämä
väliaikaiseksi tarkoitetut kansiot.
Toivottavasti edellisestä saa jonkinlaisen käsityksen kovalevystä
ja sen käytöstä. Kaipa monet ovat vakuuttuneita kovalevyn
hyödyllisyydestä, mutta hinta voi todellinen hankinnan este.
Toisaalta asian voi ottaa niinkin kuin eräs innokas valokuvauksen
harrastaja sanoi: "Satojen tuhansien hankintahintaa auton
kohdalla ei ihmetellä, mutta kun joku kertoo ostaneensa
kymppitonnia lähentelevän kamerakokoonpanon ruvetaan päivittelemään
että miten sillä on varaa?"
JANI
|