Espoossa, 21.9.88
Kesä on mennyt ja oli onneksi hiljaisenlainen PD-kirjaston
osalta.
J nkun verran on tullut palautettakin, kiitos kirjeistä!
Välillä kirjaston käyttämissä disketeissä oli huonolaatuisia,
olemme kokemuksesta oppineet.
Nykyiset nimettömät disketit ovat asiallisen hyviä. Maailmalla
myydään jopa kalliita kaupallisia ohjelmia kaksipuolisiksi
formatoiduissa yksipuolisissa nimettömissä disketeissä!
Melkein kaikki PD-kopioijat käyttävät niin ikään "nimettömiä".
Koska lehden toimitus aikoo koota tämän lehden jo ensi viikonloppuna,
ei jää kovin paljon aikaa tämän tekstin kirjoittamiseksi.
Luultavasti jotain tärkeätä unohtuu.
Minä en tunne läheskään kaikkia PD-ohjelmia, siksi en voi aina
vastata kysymykseen: "Miten käytetään XXXXXXXX.prg?".
Mutta voin antaa kysymykset eteenpäin.
Ehkä tästä kehittyy lehden oma kysymys-palsta?
Veli-Pekka Ylönen kysyy: Miten K-Switch-ohjelmaa käytetään?
Se kyllä käynnistyy, mutta mitä sen jälkeen?
Toimiiko CP/M-emulaattori 100%sesti?
Lähetä vastaus jos tiedät!
!! Muuten Atari-koneita koskevia kysymyksiä kannattaa myös
lähettää MikroBitti-lehdelle. Jollei sinne tule kysymyksiä ne
alkaa uskoa, ettei ataristeja ole olemassakaan!!
-----------
Aion seuraavassa jonkun verran lörpöttellä asioista, joita
tuli mieleeni Atarin PD-ohjelmistoa tutkiessani. Siis täysin
subjektiivisiä mielipiteitä, ja tarkoitus on ehkä jopa
provosoida keskustelua, vastaväitteitä:
Varsin yleisesti lukee info-sivuissa ja manuaaleissa, että
"This is a share-ware program. If you like it please send
me some money!
Yours sincerely Jeff Nopenny Beggars Ave, Poortown ..."
Siihen malliin ehkä.
Tai: "You are free to copy this piece of software without commercial
interests. For the source-code send me $20."
USA:ssa tälläisille ohjelmille on keksitty ilkeä nimitys:
B e g g a r w a r e !
Jossain Macintosh-lehdessä oli siihen suuntaan osuva kirjoitus:
"Jos olet tehnyt hyvän ohjelman niin etsi sille kustantaja.
Mikäli sellaista ei löydy anna ohjelma ystäville PD:nä.
Kaupallinen softa on hieno asia.
Julkkisohjelmat on erittäin hieno asia.
Shareware on surkea asia!"
Sitä paitsi Shareware-aate ei edes toimi, kuten kokemukset osoittavat.
Yhdessä Frank Zappan levy-kansiossa luki: We're only in it for
the money!
Tämä ei voi olla harrastus-ohjelmoijien mietelause!
Ohjelmointi on hieno harrastus. Mikäli sillä lyö rahaksi niin
oikein mukavaa. Mutta ohjelmien levittäminen rahanpyynnön kera
suorastaan haisee.
Ei kenenkään ole pakko naputella koodia editoriin ja tehdä sillä
tietokoneohjelmia. Jos sen oppii ja alkaa pitää siitä niin kaikki
hyvin. Mikäli saat hyvän idean kaupallisesti kannattavaan ohjelmaan
tai löydät työpaikan alalta - vielä hienompaa.
Mutta rahan pyyntö jonkun lähdekoodin edestä ei kuulu mielestäni
hyväksyttäviin tapoihin.
Suurin alan vitsaus on piratismi. Se joka tahtoo, löytää ilmaiseksi
jopa kalliita kaupallisia ohjelmia, puhelinsoiton tai postimerkin
hinnalla. On selvää ettei näissä olosuhteissa jonkun grafiikka-
demon sorsa voi olla kymmenien dollareiden arvoista.
Rehellisempi tapa mainostaa ohjelmia on demo-version ilmais-
levitys. Sitä ovat menestyksellisesti käyttäneet esim. STADin
ja dBManin kustantajat. Demot antavat kokeilijalle esimaukua
täystoimisesta ohjelmasta.
Hyvä ohjelmaidea kannattaa myöskin lähettää kansainvälisiin
ST-lehtiin kuten ST-Magazin tai Compute! Atari ST.
Mutta helpoin tapa ansaita taskurahaa ohjelmoimalla on
edelleen: ohjelmoida C64:a!
---------------
ST-klubin ohjelmointikilpailu on meneillään. Toivotaan että
saadaan mukavia juttuja Atarin PD-ohjelmiston rikastuttamiseksi.
Mistä tuntee hyvän PD-ohjelman?
- Se toimii kaikissa laitekokoonpanoissa.
- Se toimii ainakin kahdessa resoluutiossa, sekä väri- että
mv-monitorissa. (Ohjelman luonteesta riippuen)
- Sen mukana tulee tarpeeksi selkeä selitys mitä ohjelma tekee
ja miksi sitä kannattaa käyttää.
- Mikäli ohjelma on tarkoitettu näppäimistön kautta käytettäväksi
sen pääte on .TOS. Silloin hiiri jää automaattisesti pois
kuvaruudusta eikä ole repimässä "reikää", jonka läpi näkyy
desktop.
- Ohjelmassa käytetään mahdollisuuksien mukaan englannin kieltä.
Sillä taataan hyvälle ohjelmalle laaja levitys.
- Mikäli ohjelmassa haetaan tiedostoja levyltä on käytettävä
GEMin file-selectoria. On koneen kannalta ala-arvoista pakottaa
käyttäjät kirjoittamaan tiedostonimen jonkun kaksoispisteen
taakse kun saman asian voi tehdä hienosti hiirellä. Eihän niitä
nimiä kukaan muista, tiedostopolusta puhumattakaan!
- Kun toistuvasti haetaan ja tallennetaan tiedostoja, on syytä
panna haku- ja vientipolut muistiin. On epämukava jos joutuu
joka kerta nousemaan perushakemistosta (root directory)
kohdekansioon (folder) tai jopa toistuvasti muuttamaan
levyasematunnusta. (Viimeinen ilkeä seikka korjaantuu uuden
desktop-version kautta).
- Jokainen ohjelma lähtee vaatimattomista alkeista ja paisuu
ajan kuluessa kun uusia seikkoja lisätään sekä bugeja
poistetaan. Kehitystyön kuluessa kannattaa kyllä välillä
kirjoittaa koko lähdekoodi uudestaan aivan alusta.
Aivan varmasti ohjelma sillä paranee, löydät parempia keinoja,
lyhyempää koodia sekä uusia ideoita.
- Paljon aikaa tuhlataan mm. keksimällä hienoja fontteja ja
erilaisia kirjaisinkokoja. Hyvä ohjelma ei hyödy siitä eikä
tylsä ohjelma jaksa kiinnostaa goottilais-fonttien takia.
GEMDOSin merkki- tai merkkijonofunktiot (CONOUT tai PRINTLINE)
riittävät kaikissa tapauksissa, jossa on kysymys vuorovaikutuksesta
käyttäjän ja ohjelman kesken.
Kuka ihailee enää hienoja fontteja ensikäytön jälkeen?
- Tee ohjelma ensin tulkki-kielen kanssa (Basic, Logo), sitten
kääntäjällä. Säästät paljon aikaa.
- Mikäli ohjelma data-tiedostoineen vie enemmän muistia kuin
mahtuu 1-puoliselle levylle, älä tee siitä yliformatoitua.
Siinä tulee pakostakin kopiointiongelmia. Arkistoi osa
tiedostoista, mm. kuvat ja tekstit, ARC.TTP-ohjelmalla.
Loppukäyttäjä voi helposti viedä ohjelmapaketin joko
2-puoliselle tai haluamalleen laajennetulle formaatille.
- Anna ohjelma kokeiltavaksi henkilölle, joka ei ole sitä
aikaisemmin nähnyt. Älä selitele sitä hänelle, vaan kirjoita
objektiivisesti ylös mikä menee vikaan. Tee ohjelmaan tarpeelliset
muutokset tai kirjoita selitykset tekstitiedostoon.
----------------------
Sen jälkeen kun itse aloin ohjelmoida kääntäjän kanssa opin
arvostamaan PD-levyn 53:ssa olevaa MAXIDISKia!
MAXIDISK.PRG sijoitetaan AUTO-kansioon ja MAXIDISK.INF kansioiden
ulkopuolelle. Editorilla Maxidisk.inf on muutettava sopivaksi.
Esim:
180 D
COPY.TTP A:\ASSY D:
SET_TIME.TOS
Siinä muodossa resetoinnin aikana luodaan D-ramdisk 180 kilolle.
Sen jälkeen D-asemalle kopioidaan A:\ASSY - kansion tiedostot
ja ajetaan ajoitusohjelma.
Tämä tietysti edellyttää, että samassa disketissa on COPY.TTP-
niminen ohjelma ja SET_TIME.TOS, molemmat MAXIDISK-kansiosta.
Ram-diskille on oltava myös asiaankuuluva merkintö DESKTOP.INFissa,
jotta sitä ei tarvitse installoida erikseen bootauksen yhteydessä.
Ram-disk on resetinkestävä, mutta häipyy kiltisti koneen sammuttamisen
yhteydessä (sekä neljän pommin vikatilanteissa!).
Sinne mahtuu reippaasti enemmän kuin laskettu määrä tiedosto-
muistia, koska Maxidisk supistaa tiedostot automaattisesti.
Minulle se on koko PD-kirjaston hyödyllisin ohjelma.
Toinen hyvä apuri on SPEEDER.PRG. Levyaseman ääni muuttuu ratkaise-
vasti ja lataus- sekä kirjoitusaika puoliintuu.
Mukava peli tuli USA:sta. Wheel of Fortune jaksaa kiinnostaa
pitkään ja sen mukana tulee apuohjelmat omien kysymystiedostojen
luomiseksi sekä koodaamiseksi. (PD-levy 135). Valitettavasti se
ei tunne skandeja, jonka vuoksi olen siitä tekemässä muutenkin
parannettua Eurooppa-versiota.
@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@
PD-levyjen tilausohje:
Kirjoita uudelle pankkisiirto-lomakkeelle nimesi ja osoitteesi,
mielellään koneella tai muuten selvästi.
Sitten valitset luettelosta sinua kiinnostavat levyt ja kirjoitat
niiden numerot pankkisiirtolomakkeen oikealle puolelle.
Yksipuolisten levyjen kohdalla riittää pelkkä numero, kaksipuolisille
"K ..".
Kun tämä on tehty, laske levyjen määrä, ja kertaamalla tämän summan
kahdellakymmenelläviidellä saat levyjen hinnan.
!!!
Siihen hintaan lisäät vielä tasan viisi. ST-Klubin hallituksen
tuoreen päätöksen mukaan PD-tilausten postitus-ja käsittelymaksu
on 5 mk/ tilaus. On nimittäin käynyt niin, että jotkut asiakkaat
ovat viikottain tilanneet yhden levyn, mikä aiheutti melkoisia
postituskuluja.
!!!
Siis lyhyesti: tilauksen hinta = levyjen määrä (n) kerta 25 plus 5.
MK = n*25+5
Esimerkiksi neljän levyn tilaushinta on 105 mk.
Tämän lopullisen hinnan kirjoitat postisiirtolomakkeen mk-ruutuun.
Sitten vielä PD-tilin tilinumero, joka on sinulle jo tuttu:
SYP 229220-56209
Sitten vain pankkiin ja maksu tiskille.
Tilauksesi käsitellään täällä viipymättä, mutta vasta sitten
kun kuittisi on saapunut tänne Matinkylän konttoriin.
Mikäli käy niin huonosti, että neljän viikon kuluessa maksun
suorittamisesta tilauksesi ei ole saapunut, sinun kannattaa ottaa
yhteys minuun kirjoittamalla osoitteeseen:
ST-Klubin PD-kirjasto
Kuittisi on luultavasti hukkunut johonkin pankkikonttoriin.
Minä voin yrittää jäljittää kutin tai mikäli muistat vielä levyjen
numerot voin lähettää ne kuitittakin. Rahathan saapuvat tilille
vaikka kuitti hukkuisikin.
Nämä tapaukset ovat onneksi hyvin harvinaisia.
Kokeile saadut levyt. Mikäli on jotain huomauttamista palauta
vialliset ja kerro murheitasi muutamalla sanalla.
Saat uudet maksutta.
Emme tässä vaiheessa pysty mitään sille, että Atari teki vuonna
1985 sellaisen tempun, että rupesi myymään yksipuolisia levy-asemia.
Meidän on elättävä yksipuolisten levyjen kanssa kunnes viimeinen
ST on romutettu.
On vielä paljon yksipuolisten levyasemien omistajia ja he eivät pysty
lukemaan kaksipuolisesti formatoituja levyjä.
En voi joidenkin toivomusten mukaan kerätä eri levyjä yhteen
kaksipuolisiksi, siihen ei riitä aikaa. Kopiointi tapahtuu
nopean erikoisohjelman avulla, tulisin muuten hulluksi tässä
hommassa.
Voit sen sijaan itse koota ohjelmat uudelle disketille ja formatoida
entisen kaksipuoliseksi!
Yritetään kestää!
@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@
Iiiiiiiiiiiiiiiiiik!!!
Virus kävi!
Elokuussa eräässä ST-Klubin PD-disketissä huomattiin virusohjelma.
Se oli pesiytynyt levyn käynnistyslohkoon l. boot-sektoriin.
Luonteeltaan se oli vaarattoman virusluokan edustaja.
Kun tälläisen levyn ollessaan A-levyasemassa suoritetaan koneen
käynnistys tai resetointi, virusohjelma kopioi itsensä
koneen muistiin ja sieltä edelleen kaikkien kirjoitussuojaamattomien
levyjen käynnistyslohkoon. Muuten se pysyy toimettomana, kunnes
jonain päivänä se kohtaa tietyn, toistaiseksi tuntemattoman
levyn, jossa on sille jatko-ohjeita.
Miten tämä virus oli joutunut PD-kirjastoon, on mahdotonta varmuudella
sanoa. Kuitenkin itse kirjaston levyt ovat itse "puhtaita", koska
ovat aina kirjoitus-suojattuja. Sen sijaan virus oli pesiytynyt
levylle, jossa sijaitsee eräs käytettävistä kopiointiohjelmista.
Jos levyjen kopioinnin aikana tällä levyllä tuli suoritettua
resetointi, kaikkiin tämän jälkeen tehtyihin kopioihin tarttui
mainittu virus. Tavallisesti alkukäynnistys suoritetaan
jollakin toisella levyllä, joten vain joissakin
tapauksissa virus on levinnyt PD-tilauksiin.
Suoritin kyselyn kahdenkymmenen Heinäkuun-disketin tilanneitten
keskuudessa, ja ainoastaan yhdeltä oli löytynyt virus, pari muuta
valittivat outoja ilmiöitä kun levy käsiteltiin Terve_ST.prg:lla.
Mikä lääke on olemassa tätä virusta vastaan?
Ei ole syytä panikkiin. Tämä virus on melko harmiton.
Hyvä työskentelytapa edellyttää, että koneen alkukäynnistys
suoritetaan aina samalla, jatkuvasti kirjoitus-suojattuna olevalla
levyllä. Silloin boot-sektorin virukset eivät voi monistautua
siitä huolimatta kuinka monissa levyissä ne ovatkin.
Tämän klubilehden mukana on viruskiller-ohjelma. Olisi ehkä hyvä
tarkistaa sillä kaikki levynsä. Näin voisi olla ainakin varma, ettei
itsellään ainakaan ole virusta. Olisi tietysti ollut mielenkiintoista
saada ohjelman mukana myös esimerkkivirus killer-ohjelman harjoitteluun,
mutta lehden toimituksesta tuntui ajatus viruksen levittämisestä
vastenmieliseltä. Saat luvan itse hankkia tautisi ja omalla vastuullasi.
PD-kirjastoon liitetään myös viruskiller, mutta levyn numero on vielä
auki. Killerin voi jo nyt tilata ilman levynumeroa panemalla tilaukseen
merkinnän "virus-killer".
Ja muita vaikeuksia!
Spectrum on piirto-ohjelma, joka käyttää samassa kuvassa
kaikkia 512 väriä. PD-kirjaston levy 119 sisältää täten
aikaansaatuja kuvia. Kuitenkin mukana tullut Slideshow-
ohjelma ei saa kuvista aikaan muuta kuin rumia viivoja.
Mistähän on kysymys? Onko kuvafrekvenssi väärä (50/60 Hz)?
Miten kuvat saa kunnolla näkyviin? Kuka ehtii vastata ensimmäisenä?
Ei sitten muuta!
Heinrich Pesch
|