Atari ST:ssä käytetään 3,5 tuuman levykettä. Itse tietoa
tallentava magneettilevy on muovikuoren alla. Levyyn levyasema
pääsee käsiksi aukon kautta, joka paljastuu sivuunsiirtyvän
peltilevyn alta. Kaikissa levyissä yksi- ja kaksipuolisissa
on tällainen luku- ja kirjoitusaukko levyn kummallakin puolella.
Levyt ovatkin aina kaksipuolisia, mutta etikettiin merkitty
puoliskojen määrä määräytyykin testien perusteella. Yksipuolisessa
ei toiselle puolelle ole kyetty riittävän luetettavasti
tallentamaan tietoa. Tämä siis tarkoittaa, että yksipuolisia voi
aivan hyvin käyttää kaksipuolisestikin. Talletus- ja lukuvirheiden
todennäköisyys on vain normaalia huomattavasti suurempi.
Suojalevyyn painetut merkinnät tarkoittavat:
SS = single sided = yksipuolinen
DS = double sided = kaksipuolinen
SD = single density = yksinkertainen tiheys
DD = double density = kaksinkertainen tiheys
Jälkimmäiset merkinnät tarkoittavat levykkeen laatua, sitä kuinka
tiheässä magneettinen aine on levyn pinnassa. Tallennustiheys on
sitä suurempi mitä enemmän on magneettista ainetta. Double density
levykkeitä voi käyttää joko yksi- tai kaksipuolisessa levyasemassa.
135 TPI
Merkintä ilmoittaa tallennuskapasiteetin: kuinka paljon uria
voidaan formatoida tuumaa kohden. TPI = tracks per inc.
Atari ST formatointi
Atari TOS pystyy käsittelemään eri tavalla formatoituja
levykkeitä; levypuoliskojen määrä, urien (tracks) lukumäärä,
sektoreitten (sectors, formatointiohjelmat puhuvat block:eista)
määrä raidalla ja tavujen (bytes) määrä sektorilla voivat
vaihdella järjestelmästä ja levykkeestä toiseen.
Tyypillisessä formaatissa (yksipuolisessa 3,5 tuuman
levykkeessä) on yksi puoli, 80 uraa (numeroituna 0:sta 79:ään),
9 sektoria uralla ja 512 tavua sektorilla. Tällaiselle
levykkeelle mahtuu 360K. (80 * 9 * 512 = 360).
Kuitenkaan koko tämä määrä ei ole käytettävissä. TOS käyttää
osan alueesta 1) boottauksessa tarvittavaan tietoon,
2) taulukkoon, josta ilmenee miten tiedostot sijaitsevat (FAT) ja
3) sisällysluetteloon. Jäljelle jäävä osa on
käyttäjän tallettamille tiedoille. Yllä selostetussa formaatissa
boottitiedot sijaitsevat 1:llä, FAT 5:llä ja hakemisto 7:llä
sektorilla, joten TOS käyttää levyke tilasta 6,5K.
Boottaustiedot sijaitsevat jokaisella formatoidulla levykkeellä
aina 0 raidan ensimäisellä sektorilla 0 puoliskolla Siellä
on tiedot miten käyttöjärjestelmä load:ataan ja miten levyke on
formatoitu.
FAT-taulukko alkaa tavallisesti 0 raidan toiselta sektorilta 0
puoliskolla. Sen koko vaihtelee formaatista toiseen. FAT
käytetään kartoittamaan tiedostojen sijaintia, koska yksi
tiedosto ei välttämättä jatku sektorilta sektorille. Jokainen
merkintä FAT:ssä on 12 tai 16 bittiä pitkä (samalla levyllä
merkinnät ovat samankokoisia) ja jokainen edustaa sektorin
clusteria levykkeellä. Taulukon arvot ja sektoreitten määrä
clusteria kohden vaihtelee formaatin mukaan. Yksipuolisella
levyllä clusteria kohden on kaksi sektoria ja jokainen FAT arvo
on pituudeltaan 12 bittiä. Jokainen 12 bitin tallennepari vie 3
tavua FAT:stä, kun 16 bitin tallenne veisi 2 tavua. Clusterit on
numeroitu alkaen 2 ja jatkuen levykkeen loppuun.
FAT:in kaksi ensimmäistä arvoa on varattu formatointi tiedoille.
Tämän takia clusterit on numeroitu 2:sta eikä 0:sta lähtien. FAT
arvo 0 tarkoittaa, että sitä vastaava clusteri on vapaa.
Heksadesimaali arvo FF7 (FFF7 16 bitin muodossa) tarkoittaa,
että clusteria ei käytetä levykevirheitten takia. Mikä tahansa
muu arvo tarkoittaa, että clusteri on osa tiedostoa.
Heksadesimaali FFF (tai FFFF), että clusteri on tiedoston
viimeinen.
Hakemistossa tiedoston ensimmäinen arvo sisältää tiedoston
ensimmäisen clusterin numeron. Tämän ensimmäisen clusterin FAT
arvo sisältää seuraavan clusterin numeron (tai FFF jos tiedosto
on vain yhden clusterin mittainen). Toisen clusterin FAT arvo
kertoo kolmannen clusterin numeron ja niin edelleen. Tällä tavoin
jokainen clusteri on käytettävissä vaikka ne jonkin tiedoston
kohdalla eivät olisi peräkkäin.
On hyvin vaarallista muuttaa clusteria tietämättä tarkoin mitä
tapahtuu. Itse asiassa FAT:stä on levykkeellä useampia kopiota,
koska se sisältää niin tärkeitä tietoja.
Levykkeellä on FAT:in jälkeen hakemisto, joka on 7 sektoria pitkä
yksipuolisella 3,5 tuuman levykkeellä. Se sisältää kaikki tiedot
tiedostoista, paitsi FAT:in tiedot ja tietysti itse tiedosto
datan. Jokainen hakemisto merkintä on 32 tavua pitkä ja siinä on
8 kenttää:
1) Tiedoston nimi 8 tavua
2) Tiedoston tunniste 3 tavua (extender,extension)
3) Tuntomerkit 1 tavu
4) Käytössä/Vapaata 10 tavua
5) Viimeisen muutoksen kellonaika 2 tavua
6) Viimeisen muutoksen päivämäärä 2 tavua
7) 1:sen clusterin numero 2 tavua
8) Tiedoston koko 4 tavua
Tiedoston nimi-alue sisältää tiedoston nimen ASCII tekstinä. Nimi
voi olla korkeintaan 8 merkkiä. Jos nimi on lyhyempi tyhjät
paikat täytetään tyhjillä. Kaikki merkit tallennetaan isoina
kirjaimina (upper case). Nolla ensimmäisenä tavuna tarkoittaa,
että kenttää ei ole käytetty aikaisemmin. Heksadesimaali E5
(kymmenjärjestelmän 299) tarkoittaa, että tiedosto on poistettu
(erased). Tyhjä merkit tiedoston ensimmäisessä tavussa merkitsee
alihakemistoa.
Tiedoston tunniste sisältää kolme merkkiä. Jos tunniste sisältää
vähemmän merkkejä ne täytetään tyhjällä. Kaikki merkit tallentaan
isoina.
Tiedoston tuntomerkit käyttävät kentästä 6 bittiä tietojen
tallentamiseen. Kaksi jäljelläolevaa ei ole käytössä.
Neljäs hakemiston merkinnöistä on varattu tulevaisuuden käyttöä
varten. Kaikki alueen merkit on 0:lia.
Aika kenttä on 16 bittinen jaettuna kolmeen osaan. Ylimmät viisi
kertovat tunnit (0-23). Keskimmäiset 6 minuutit (0-59). Alimmat
viisi sisältävät sekunnit kahden sekunnin osina (0-29). Jaa
sekuntti kentän arvo kahdella saadaksesi oikean numeron.
Päivämäärä kenttä on myös 16 bittinen jaettuna kolmeen osaan.
Seitsemän ylintä on vuosiluku vähennettynä 1980:llä (lisää 1980
saadaksesi oikean vuosiluvun). Neljä seuraavaa on kuukausia
varten (1-12). Alimmat 5 bittiä kertoo päivän (1-31).
Seitsemäs kenttä hakemiston merkinnöissä sisältää tiedoston
ensimmäisen clusterin numeron. Sen käyttö on selostettu edellä
FAT tiedoissa.
Tiedoston koko on neljä tavua sisältäen tiedoston koon tavuina.
Tiedoston todellinen koko TOS:in lukemana voi olla pienempi
jos viimeinen clusteri saavuttaa FAT:in ennenkuin näin monta
tavua on luettu.
Joillakin levyeditoreilla voidaan edellä olevia tietoja
käsitellä. Ole hyvin varovainen näiden levykkeen erikoisalueiden
editoinnin kanssa. On liiankin helppoa sotkea tiedosto tai levyke
parantumattomaan kuntoon.
Katsoa saa, mutta ei koskea
Jan Alanco
|