Mistäs se kissanhäntä löytyikään. \|+*åÅ?~'`^@. Aaah.
Backspacea ja uudelleen @...
KNOCK KNOCK DONK DONK JUMP JUMP JYSKIS JYSKIS KNOCK KNOCK
DDDDDDDDDDDDRRRRRRRRRRRRRRRRIIIIIIIIIIIIIIIIINNNNNNNNNNNNNGGGGGGGGGGGGGGGGGGGGG
Mitä! Mitä siellä nyt! Onpa kiire! Ovi auki...
Poliisista Päivää! Meillä on kotietsintälupa. Meidän on
syytä epäillä, että Teillä on laittomasti kopioituja
tietokoneohjelmia. (Voi ei! Ei voi olla totta!)
Eikä varmaankaan olekaan. Eikä tulekkaan. Mutta
vakavasti ottaen? Tällaistako painajaisunta Sinä näet?
Voitko täysin puhtain omantunnoin väittää, ettei Sinulta
löytyisi ainuttakaan luvattomasti kopioitua ohjelmaa.
Kaikki tietää, että kopiointi on aika yleistä.
Semmoiseltakin, joka ei varsinaisesti kopioi ohjelmia,
vaan ostaa kaikki tarvitsemansa, löytyy varmuudella
pieniä työkaluohjelmia ja ainakin kopiointiohjelmia. Osa
niistä on public domain tai freeware ohjelmia, jotka siis jo
nimensäkin perusteella on 'julkisen jakelun piirissä' tai
'vapaata tavaraa'. Jotkut taas paljastuvat demo esittely-
kappaleiksi tai kehittelyssä olevat voivat olla shareware,
jolloin tekijä toivoo pientä vapaaehtoista tukimaksua omalle
tililleen. Mutta (C) copyright merkillä varustetut on todella
tekijäoikeuslain piiriin kuuluvaa kamaa, jota ei saa
luvattomasti kopioida. Sellaista se on vaikka alla kuinka
lukisi cracked by SEjaSENNIMINEN ja vielä riemuisat terveiset
muille cracker:lle. Lisäksi on huomattava, että tekijäoikeus-
merkinnöin varustettu ohjelma on lailla suojattu vaikka sitä
ei olisi fyysisesti kopiosuojattu.
Mitä ohjelmantekijät itse sanovat kopiosuojauksista.
Väittävät niitä välttämättömiksi. Esimerkiksi USA:ssa on
esitetty, että jos kopiosuojauksia ei olisi niin
ohjelmateollisuus olisi 50% suurempaa. Lisäksi siellä on
laskettu seuraavaan tapaan. Sanotaan, että ohjelma on
$ 100 arvoinen. Jos sitä myydään tällä $ 100:lla ja se
kopioidaan luvattomasti neljä kertaa, niin ohjelmaa on
levinnyt maailmalle viisi kappaletta hintaan $ 20. Mutta jos
hinnaksi pannaan $ 495 ja nyt ohjelma kopioidaan neljä kertaa
niin silloin hinnaksi tulee $ 100. Korkeat hinnat katsotaan
näin ollen merirosvojen, pirattien, ansioksi.
Ostetun ohjelmanpaketin edut on kiistattomia:
rekisteröityneille softan käyttäjille puhelintukineuvonta,
saa viimeisimmät bug:ttomat versiot ja kunnolliset käsikirjat
ja dokumentoinnit. Haittoja löytyy sitten kun ohjelma on
fyysisesti kopiosuojattu: ei voi tehdä backup:peja
alkuperäislevykkeen suojaamiseksi, alkuperäislevyke täytyy
olla työskennellessä käsillä ja ohjelmaa ei voi esim.
kopioida kovalevylle. Hyötyä, mutta selvää kiusaakin softan
ostajalle, vaikka sen pitäisi kohdistua muualle.
Luulenpa, että tilanne olisi melko erilainen jos olisi
pystytty kehittämään standardeja ja jos käytössä olevan
kaluston määrä olisi suurempi. Silloin softanvalmistajien ei
tarvitsisi kärsiä eri järjestelmien moninaisuudesta ja
tietyn merkin pienestä konekannasta. Ohjelmat voisivat olla
niin yleisiä kuin esimerkiksi kirjat. Nykyisyyttä
kuvastaakin tietotekniikan tekijänoikeuskomitean osamietintö.
josta ilmenee, ettei tietokoneohjelmat pääse kirjastojen
hyllyille.
Miten suhtautua koko ongelmaa. Siihen sotkeentuu niin
monia tahoja ja näkemyksiä. Kaupalliset edut on varmaan
voimakkaimmin esille tulevia. mutta ei voida sivuuttaa
kultturellisia arvoja. Puhumattakaan siitä mikä merkitys
tietokoneilla ylipäätään on koko yhteiskunnan kohdalla. Nyt
tarvittaisiin viisaita ja tasapuolisesti kaikki asian puolet
huomioonottavia päätöksiä. Joitakin ratkaisumalleja on
löydettävissä jo nyt muualta. Tyhjien diskettien
hinnassa voisi olla tekijäoikeuskorvaus musiikki- ja video-
kasettien tapaan. Vaikka jokin aika sitten nähtiin lehdessä
uutinen, jossa kasetteja myyvät kauppiaat valittivat. että
kopiokorvauksen takia hinnat nousee niin, ettei kasetit mene
kaupaksi. Siis ehdottivat suorastaan maksun poistoa.
Miksei tietokoneohjelmista voitaisi maksaa kopiokorvauksia
samaan tapaa kuin kirjoista maksetaan kirjailijoille
kirjastokorvauksia. Jne. Jne.
Joka tapauksessa valitettavinta olisi, jos tilanne
muodostuisi alussa kuvatun kaltaiseksi. Sellaisia
ratkaisuja syntyy kyllä tässä maassa kuten videolaki
osoittaa. Valvonnan toteuttaminen on tosin ilmeisen vaikea.
Keskinäiset epäluulot pitäisi kyetä unohtamaan ja tunnustaa
tosiasiat. Hyvästä ratkaisusta hyötyisivät kaikki
valmistajista kaupan kautta käyttäjiin. Meidän klubilaisten
täytyy ratkaista ollako kopioidenpostimerkkeilijöinä itse
ampumalinjalla vai ampuako ohjelmia savikiekkoina.
Kolmena kappaleena Jan Alanco
Asiasta kiinnostuneille kerron kirjoituksessa käytetyt
lähteet:
PERSONAL COMPUTING/MAY 1987
Michael Antonoff: Can We End Software Piracy?
1987:8 TIETOTEKNIIKKA JA TEKIJÄOIKEUS
Tekijäoikeuskomitean IV osamietintö
Teosten luominen ja käyttö tietokoneen avulla
tietokoneohjelmien, tiedostojen ja
tietokantojen sekä integroitujen piirien suoja
|